KUOPION LUONNONTIETEELLINEN MUSEO
     

KUOPION LUONNONTIETEELLINEN MUSEO

NÄYTTELYT: AIKAISEMPIA NÄYTTELYITÄ

 
koristeviiva

Aikaisempia näyttelyitä

Tietoa aiemmista, jo päättyneistä näyttelyistä.

 
vaakaviiva

11.1.–15.4.2017

Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone

METSÄN MESTARIKOKKI

MASTERCHEF OF THE FOREST

 

särkisärki

Luonnontieteellisen museon eläimellisen humoristisessa talvinäyttelyssä kilpaillaan tänä vuonna Metsän mestarikokin arvonimestä! Osallistujat valmistavat tiukalle tuomaristolle herkullista gourmet-ruokaa omasta talviravinnostaan. Voittaako piskuinen Keke Kärppä kilpailun kuuluisalla Nyhtömyyrä-ateriallaan? Entä miten pärjää Tiina Tilhen perinteinen pihlajanmarjalikööri?

kettukorppihuuhkajamarcokärppäkoskikaratilhivillisika

vaakaviiva

25.11.2016–7.1.2017

Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone

METSÄN MESTARIKOKKI

MASTERCHEF OF THE FOREST

 

särkisärki

Luonnontieteellisen museon eläimellisen humoristisessa joulunäyttelyssä kilpaillaan tänä vuonna Metsän mestarikokin arvonimestä! Osallistujat valmistavat tiukalle tuomaristolle herkullista gourmet-ruokaa omasta talviravinnostaan. Voittaako piskuinen Keke Kärppä kilpailun kuuluisalla Nyhtömyyrä-ateriallaan? Entä miten pärjää Tiina Tilhen perinteinen pihlajanmarjalikööri? Joulun aikaan kilpailijoita kannustavat joulutontut, ja taitaapa pari tonttua osallistua kilpailuunkin!

kettukorppihuuhkajamarcokärppäkoskikaratilhivillisika

vaakaviiva

4.11.2015–4.11.2016

Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone

VEDEN VILJAA – KALLAVEDEN KALAT KUOPION MUSEOSSA

 

särki
Punasilmäinen särki on yksi Kallaveden yleisimmistä kalalajeista. kuva: Antti Saraja / Leuku

Kallavesi on kuopiolaisten rakas kotijärvi, joka on tarjonnut ravintoa ja elinkeinon järvenrannan asukkaille kautta aikain. Nykyään kaikkia Kallavedessä eläviä kaloja ei arvosteta ruokakaloina, vaikka ne kaikki ovat syötäviä.

Kallaveden kalalajisto on hämmästyttävän monimuotoinen: kotijärvestämme on tavattu jopa 31 eri kalalajia. Lajisto on kehittynyt nykyisenlaiseksi vähitellen viimeisimmän jääkauden jälkeen. Nykyään lajistoon ja kalalajien runsauteen vaikuttavat luonnonolojen lisäksi ihmisen toiminta.

Kuopion luonnontieteellisen museon Veden viljaa –näyttely tarjoaa mitä parhaimmat mahdollisuudet harjoitella kalojen lajintunnistusta! Tarjolla on myös kalastusvinkkejä, ja pääseepä näyttelyssä ihailemaan Suomen suurinta ahventakin!

vaakaviiva

18.5.–24.9.2016

Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros

ELÄINLAPSET

eläinlapset

Kesällä 2016 Kuopion museon valtaavat Eläinlapset! Tämä koko perheen näyttely kertoo hauskasti ja mukaansatempaavasti eläintenpoikasten syntymästä, kasvusta ja itsenäistymisestä. Pienet tarinat esittelevät erilaisia eläinperheitä ja poikasten kokemia seikkailuita niiden elämän alkutaipaleella.

Eläinlapset-näyttelyssä museovieraat pääsevät kokeilemaan, miltä tuntuu silittää oikeaa karhunpentua tai majavanpoikasta. Museossa voi testata myös omaa ketteryyttään, nokkeluuttaan ja rohkeuttaan eläintenpoikasten tavoin. Miltä tuntuisi olla telkänpoikanen ja hypätä pesäpöntöstä maahan? Tai miten sujuu kiipeily?



vaakaviiva

13.10.2015–30.1.2016

Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros

LENNOSSA

Humoristinen ja leikittelevä näyttely linnuista ja lentämisestä

harmaahaikara
Harmaahaikara, kuva: Ilkka Markkanen

Linnut ja lentäminen ovat aina kiehtoneet meitä. Tässä näyttelyssä tutustutaan lintuun höyhenpukua syvemmältä – niin lintujen omaan elämään kuin niihin liittyvään mytologiaankin.

Linnut elävät lähellä ihmistä. Niiden pesimäpuuhia ja laulua on hauska seurata. Suomesta on tavattu 465 lintulajia. Lintujen tarkkailu on erittäin suosittu harrastus. Talvella ruokimme niitä lintuja, jotka jäävät kanssamme selviytymään yli kylmän ja pimeän kauden. Keväisin odotamme lintujen paluumuuttoa, koska se on lupaus kesästä.

Muinaissuomalaisen mytologian mukaan maailma syntyi vesilinnun munasta. Entisaikoina lintujen käytöksestä osattiin ennustaa vuodentuloa, säätä ja kohtaloa. Vainajan sielun uskottiin lentävän lintuna taivaaseen.

Lennossa-näyttely selvittää, mitä linnut ovat suomalaisille eri aikoina merkinneet. Miksi juuri joutsen on Suomen kansallislintu? Onko sattumaa, että tämän hetken tunnetuimmat suomalaiset ovat Vihaisia lintuja?

Näyttely on tuotettu yhteistyössä museokeskus Vapriikin kanssa.

laulujoutsen
Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Se on innoittanut monia suomalaisia taitelijoita Sibeliuksesta Gallen-Kallelaan. kuva: Ilkka Markkanen

närhet
Närhet, kuva: Ilkka Markkanen

vaakaviiva

13.5.–17.10.2015

Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone

KARHUHERRA BENJAMIN

Silitettävä museokarhu
13.5.–17.10.2015

benjamin

Benjamin-nalle on herännyt talviuniltaan ja tallustanut Kuopion museolle tervehtimään uusia ja vanhoja ystäviään. Toisin kuin muita museoesineitä, karhuherraa saa varovasti koskettaa ja silitellä – ja ehkä sen turkista voi vieläkin aistia metsän tuoksun.

Näyttelyssä voi tutustua myös karhuherran päiväkirjaan. Benjamin kertoo, millaista on herätä pitkiltä talviunilta, kuinka valloitetaan ujo tyttökarhu ja miten paljon pitää syödä, jotta jaksaa paastota koko seuraavan talven.

Mutta millaisessa metsässä Benjamin asuu? Ketkä ovat hänen ystäviään ja mitä he puuhailevat yhdessä? Nyt voivat pienet ja isommatkin museovieraat päästää mielikuvituksensa valloilleen ja piirtää tai kirjoittaa museossa omia karhutarinoitaan!



vaakaviiva

20.1.–9.5.2015

Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone

Kuikka, veden lintu

Mauri Leivon valokuvia 20.1.–9.5.2015

kuikka

Kuikka, veden lintu –valokuvanäyttelyn kuvat on otettu pienillä metsäjärvillä, missä järveä ympäröivät tuuheat havumetsät langettavat hämäräänsä vedenpintaan. Joitakin kuvia on myös laajoilta selkävesiltä, joilla kuikat saavat uiskennella yltäkylläisessä taivaallisessa valossa.

Lue lisää näyttelystä »



vaakaviiva

18.3.–18.4.2015

Kuopion museo
Kauppakatu 23
1.kerros

PÄÄTÄ JA HÄNTÄÄ

ELÄINKOKOELMAN YLEISÖNSUOSIKKEJA
18.3.—18.4.2015

päätä ja häntää

Tervetuloa kuriositeettikabinettiin! Päätä ja häntää –näyttelyyn on kerätty yleisön suosikkieläimiä yli sadan vuoden ajalta valkeasta metsosta kahdeksanjalkaiseen karitsaan.

Kuopion luonnontieteellisen museon alkuaikoina erikoisten eläinten ja yksilöiden tallentaminen oli yksi kokoelmatyön lähtökohdista. Museoherrat ja luontoharrastajat hankkivat kiinnostavia eläimiä ja kasveja niin lähiseuduilta kuin kaukomailtakin.

Nykyään kokoelmatyön keskeisiä tavoitteita ovat Itä-Suomen luonnon muutosten dokumentointi ja uhanalaisten lajien seuranta – lajintuntemustiedon ja –taidon ylläpitoa unohtamatta. Kokoelmat kertovat sekä museotyön että ympäristön muuttumisesta.



vaakaviiva

28.11.2014–10.1.2015

Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone

VAIN ELÄIMIÄ

Joulukonsertti metsänväelle

Koko metsän väki on kokoontunut stadionille huikeaan joulukonserttiin. Vain eläimiä -joulukonsertin tähtinä loistavat muiden muassa supertähti KÄÄK, pikkuinen Robin ja ikisuosikki Sopuli Edelmann. Tule ja koe ainutlaatuinen tunnelma!


 

vaakaviiva

22.4.–15.11.2014

Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone

VIIMEISET VIERAAT

Elämää autiotaloissa

Ihmisten hylkäämissä rakennuksissa vallitsee surumielinen tunnelma. Vuosia sitten autioituneet talot rapistuvat sijoillaan merkkinä yhden aikakauden loppumisesta. Joissain kodeissa huonekalut ovat paikoillaan ja tavarat harmaantuvat pölykerroksen alle. Viimeisen ihmisasukkaan henki leijuu huoneissa.

Kutsumme noita taloja autioiksi, mutta niissä on elämää. Tassunpainallus pölyisellä lipastolla, nurkkaan nakerrettu pieni kolo tai kivijalan vieressä kohoava hiekkakumpu kertovat nykyisistä asukkaista. Hiiret ja lepakot, linnut ja oravat, sekä ketut ja mäyrät asustavat talojen uumenissa. Hylätyt rakennukset on vallattu uuteen käyttöön.

Eläimet tuovat autiotaloihin lohduttavan ajatuksen: luonto ottaa takaisin lainassa olleen paikan. Ajan myötä talo antaa periksi luonnonvoimille ja sortuu kasaksi puuta, tiiltä, rautaa ja lasia. Kuluu ihmisikä, ja paikalla on enää heinikon ja pensaiden peittämä kumpu, johon alkaa kasvaa puita.

Heikki Willamon ja Kai Fagerströmin näyttely Viimeiset vieraat nostaa esiin asioita, joita ei tulisi muuten pohtineeksi. Se näyttää mitä konkreettisimmalla tavalla kehityksen kiihtyvän vauhdin. Hylättyjen talojen nurkissa näkyy palanen vanhaa maailmaa, johon ei ole paluuta.




 

vaakaviiva

21.5.–27.9.2014

Kuopion museo
Kauppakatu 23

Pölyttäjät

vampyyrin varjostamat juliste

Pölytys on siemenkasveille lisääntymisen edellytys. Pölyttäjistä tärkeimpien, hyönteisten lisäksi kukkien siitepölyä kuljettavat myös monet nisäkkäät, linnut ja jopa matelijat. Hyönteisistä tehokkaimpia pölyttäjiä ovat mesipistiäiset, joille on kehittynyt erityisiä siitepölyn kuljettamiseen sopivia rakenteita. Yli kolmannes maailman viljelykasveista on riippuvainen pölyttäjähyönteisistä, erityisesti ihmisen kesyttämistä mehiläisistä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat mansikat, tomaatit ja sitrushedelmät tai päältämme puuvillaiset vaatteet. Kuopion luonnontieteellisen museon Pölyttäjät-näyttely kurkistaa pölyttäjien monimuotoiseen maailmaan ja niiden merkitykseen ihmiselle.

vaakaviiva

3.–4.9.2014
Kuopion korttelimuseo,
Kirkkokatu 22

Sieninäyttely

Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää sieninäyttelyn 3.–4.9. Kuopion korttelimuseossa, Kirkkokatu 22.

sieninäyttely 2014 juliste

Lisätietoa » 

vaakaviiva

11.2.–3.5.2014

Kuopion museo
Kauppakatu 23

Vampyyrin varjostamat

Lepakoiden salainen maailma

vampyyrin varjostamat juliste

Lepakot herättävät ristiriitaisia tunteita. Euroopassa lepakoita on luultu verenimijöiksi ja paholaisen kätyreiksi. Kiinassa niitä pidetään onnen symboleina, Japanissa kaaoksen ja epäonnen tuojina. Todellisuudessa lepakot ovat monimuotoinen nisäkäsryhmä, josta löytyy niin sosiaalisia rapsuttelijoita, ahnaita hyönteisten hotkijoita kuin kukkien pölyttäjiäkin.

Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimus on osaltaan raottanut ovea lepakoiden kiehtovaan maailmaan. Vampyyrin varjostamat -näyttely kertoo ainutlaatuisista yön lentävistä nisäkkäistä sekä kahden maailman kohtaamisesta – lepakoiden ja ihmisten.

Lue lisää näyttelystä »

vaakaviiva

5.11.2013–5.4.2014

Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone

Honka, mänty, petäjä

Männyn elämä – elämää männyssä

Mänty voi parhaimmillaan elää yli 800-vuotiaaksi. Pitkän elämänsä aikana se tarjoaa ravintoa ja suojaa lukuisille eläimille, sienille ja jopa kasveillekin. Puun elinkaari ei kuitenkaan lopu puuyksilön kuolemaan, vaan lahoava puu on monille metsän asukkaille yhtä tärkeää kuin elävät puut. Tässä koko perheen näyttelyssä pääsee tutustumaan elämyksellisesti mäntymetsän lukuisiin asukkaisiin.


Kuva: Pekka Rahkonen


Kuva: Arja Kossila-Karjalainen / Vastavalo


Kuva: Jukka Tuononen / Kuopion luonnontieteellinen museo


Kuva: Pentti Johansson / Kuvaliiteri

 

vaakaviiva

10.4.–28.9.2013

Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone

TUNSITKO? TIESITKÖ?
Suomen matelijat ja sammakkoeläimet esittäytyvät

Tunsitko? Tiestikö? -näyttelyn juliste

Suomen kaikki matelijat ja sammakkoeläimet, yhteenä 11 lajia, esitellään Jarmo Latvan ja Lisse Tarnasen valokuvanäyttelyssä. Harvinaisempia lajeja ei juuri luonnossa pääse näkemään, ja monet tavallisemmatkin on nähty vain kaukaa. Tunsitko? Tiesitkö? –näyttely tarjoaa uusia kuvakulmia ja haluaa edistää näiden lajien suojelua. Jo eläinten tunteminen vähentää pelkoja ja ennakkoluuloja.

viitasammakko

Havaitsitko viitasammakon? >>

vaakaviiva

30.8.2013
perjantai klo 18–22

Kuopion museo
Kauppakatu 23
sisäpiha

SIENINÄYTTELY KUOPION MUSEON SISÄPIHALLA
perjantaina 30.8.2013 klo 18–22

Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää pienimuotoisen SIENINÄYTTELYN perjantaina 30.8.2013 Kuopion museon sisäpihalla (Kauppakatu 23).

Sieninäyttely on avoinna yleisölle klo 18–22 ja se on osa Kuopio juhlii -tapahtumakokonaisuutta. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Sieninäyttely on kätevä katsaus elokuiseen sienisatoon Pohjois-Savossa. Esillä ovat ajankohdan satoisimmat ruokasienet ja vaarallisimmat myrkkysienet. Läsnä on myös asiantuntijoita vastaamassa lajintunnistukseen tai vaikkapa sieniruokiin liittyviin kysymyksiin.

TERVETULOA OPETTELEMAAN SIENIÄ!

Lisätietoja:
Mari Wikholm, luontopedagogi
puh. 044 718 1543
sposti: mari.wikholm@kuopio.fi

herkkutatteja
vaaleaorakkaita
lampaankääpiä
vaakaviiva

24.1.–20.4.2013

Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. krs

LAIVAELÄIMET
Eläimellistä menoa museossa

Laivaeläimet-näyttely kertoo eläinten erilaisista rooleista merenkulussa, ja se on suunnattu erityisesti lapsille. Näyttelyssä voi kuunnella papukaijan puhetta, hämmästellä jääkarhun taljaa, nähdä jättiläisrotan ja vesikirpun sekä käväistä höyrylaivan ruumassa ja purjealuksen keittiössä.

Lähes jokaisessa laivassa oli ainakin 1900-luvun puoliväliin saakka lemmikki, yleisimmin kissa tai koira. Lemmikeillä oli laivoissa myös työtehtäviä: kissat pyydystivät rottia ja koirat toimivat satamissa vahteina. Joitakin laivalla olleita eläimiä, kuten sikoja, kanoja ja lampaita teurastettiin tuoreen ruuan puutteessa merimiesten ruoaksi.

Nykypäivänä laivaeläimet ovat usein ei-toivottuja salamatkustajia. Aluksissa kuljetetaan painolastivettä mm. aluksen vakavoittamiseksi. Painolastivedessä kulkee tuhansia eläinplanktonyksilöitä, jotka voivat levittäytyä uusille elinalueille. Nämä vieraat lajit ovat vakava uhka ympäristölle. Esimerkiksi Itämeren tulokaslajeista noin puolet on tullut laivojen painolastivesissä. Kallavedestäkin on löytynyt eksoottisia villasaksirapuja, jotka ovat tulleet laivaliikenteen mukana.

Näyttelyn ovat tuottaneet Suomen merimuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.

kakadu
Kakadu on Laivaeläimet-näyttelyn maskotti.
Kuva: Erik Tirkkonen, Suomen merimuseo.

purjekala
Purjekala, merten gepardi! Näkymä vitriinistä.
Kuva: Erik Tirkkonen, Suomen merimuseo.

kanat
Kanoja häkissä.
Kuva: Erik Tirkkonen, Suomen merimuseo.

possu ja kukko
Possu ja kukko karsinassa.
Kuva: Erik Tirkkonen, Suomen merimuseo.

koira
Glenardin laivakoira 1920-luvun alkupuolella.
Kuva: Suomen merimuseo.

sika
Laivapossua syötetään matkalla Australiasta Chileen s/s Fennialla vuonna 1926.
Kuva: Suomen merimuseo.

vaakaviiva

25.9.2012–31.3.2013

Kuopion museo
2. kerroksen parvihuone

PAPANAMAAN KARTTA

sieninäyttely 2012 juliste

Liito-orava on ei ole varsinainen aarniometsien asukki, vaan sopiva elinympäristö saattaa löytyä myös kaupunkimetsien verkostosta. Moni kuopiolainen ei tiedä, että oman pihan puissa saattaa vilistellä öisin harmaaturkkisia liitäjiä.

Urbaaneista cityliitureista uutisoidaan ahkerasti, sillä tiukkojen rauhoitusmääräysten sovittaminen kaavoitukseen tai kaupunkimetsien hoitoon ei ole lasten leikkiä. Toisaalta liito-oravan asuttama metsä on tärkeä turvapaikka monelle muullekin metsälajille. Ja toki monimuotoiset lähimetsät olisivat kaupunkilaisillekin mitä parhaimpia henkireikiä.

Kuopion luonnontieteellisen museon tuottamassa näyttelyssä kerrotaan elävästi ja havainnollisesti liito-oravan elintavoista ja sopeutumisesta kaupunkiin. Näyttelyssä esitellään myös uusia tutkimustuloksia lentävien rukkasten liikkumisesta ja elinpiireistä Kuopiossa, sekä pohditaan liito-oravan suojeluun liittyviä haasteita.

vaakaviiva

Näyttelyyn liittyviä tehtäviä koululaisille >>

vaakaviiva
vaakaviiva

30.11.2012–6.1.2013

Kuopion museo

TONTUT SEIKKAILEVAT MUSEOSSA!

Kuopion museoon on piiloutunut koko joukko tonttuja. Punalakkisten joulupukin apulaisten lisäksi museossa seikkailee kotitonttuja, metsänhaltioita, menninkäisiä ja monia muita vanhan kansanperinteen satuhahmoa. Koko perhe voi osallistua Tonttusuunnistukseen, jossa tutuiksi tulevat myös tonttujen luonteenpiirteet.

Vanhojen kansanuskomusten mukaan tontut eivät suinkaan olleet hyväntuulisia tai leppoisia pikku ukkoja. Esimerkiksi kotitonttu saattoi suuttua ja hajottaa vaikka koko pirtin, jos sille ei jätetty omaa ruoka-annosta. Saunatontulle piti muistaa heittää omat löylyt, ja metsänhaltiaa lepyteltiin monenlaisin taioin, jotta petoeläimet eivät hyökkäisi karjan kimppuun. Jos tonttuja ja haltioita kohdeltiin hyvin, ne varoittivat ihmisiä vaaroista ja toivat taloon hyvää onnea.

Vasta noin sata vuotta sitten tontuista tuli joulupukin apulaisia. Joulutonttujen tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia siitä, että lapset ja metsäneläimet eivät jää ilman lahjoja. Tänä vuonna museon joulutontuilla on täysi työ pidätellä Petteri-poroa, joka rynnistää iloisesti tapaamaan erästä hyvin suurta ystäväänsä...

tonttu ja jänis

tontut porolla

tontut

tonttu ja norpat

tonttu ja norppa
vaakaviiva

28.–30.8.2012
klo 10–18

Kuopion korttelimuseo
Kirkkokatu 22

Kuopion korttelimuseo »

SIENINÄYTTELY

sieninäyttely 2012 juliste

Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää SIENINÄYTTELYN 28.–30.8.2012 KORTTELIMUSEOSSA (Kirkkokatu 22). Näyttely on avoinna yleisölle klo 10–18.

Sieninäyttely on kätevä katsaus elokuiseen sienisatoon Pohjois-Savossa. Esillä ovat ajankohdan satoisimmat ruokasienet sekä lisäksi koko joukko muita sieniretkiltä tuttuja ja vähän vieraampiakin lajeja. Sieninäyttely on mitä parhain tilaisuus opetella sienten tunnistamista! Läsnä on myös asiantuntijoita vastaamassa lajintunnistukseen tai vaikkapa sieniruokiin liittyviin kysymyksiin.

Koululaisryhmien ilmoittautumiset viimeistään käyntiä edeltävänä päivänä: p. 044 718 1543 tai mari.wikholm@kuopio.fi

Pääsymaksu oikeuttaa kaikkiin museon näyttelyihin.

Aikuiset 4 €
Eläkeläiset, opiskelijat, ryhmäkävijät (väh. 10 henkeä), työttömät, varusmies- tai siviilipalvelua suorittavat 2 €
Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy
Peruskoulujen ja lukioiden oppilasryhmät pääsevät opettajan kanssa kaikkiin museon näyttelyihin ilmaiseksi.

TERVETULOA OPETTELEMAAN SIENIÄ!

Lisätietoja:

Mari Wikholm, luontopedagogi
puh. 044 718 1543
sposti: mari.wikholm@kuopio.fi

Kuopion korttelimuseon sivut »

vaakaviiva

26.4.–2.9.2012


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
(talossa ei hissiä)

KARHUHERRA BENJAMIN

silitettävä kosketeltava halattava karhuherra benjamin
Karhuherra Benjamin on jälleen henkilökohtaisesti tavattavissa Kuopion museossa 26.4.–2.9.2012!
Lisätietoa » 
vaakaviiva

16.5.–23.9.2012


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
1. kerros

KARHUN VUOSI

Karhun vuosi -näyttely vie museokävijän karhumetsään vuodenkierron ajaksi. Karhun vuoden kuluessa karhu tulee tutuksi myyttisenä metsän kuninkaana, muinaisten suomalaisten palvomana jumalana ja esi-isänä. Toisaalta esiin nostetaan karhun nykyinen asema kiisteltynä suurpetona ja metsästäjän tavoitelluimpana saaliina. Myyttisen karhun rinnalla kulkee vahva tietopaketti karhusta luontokappaleena.

Lisätietoa » 
vaakaviiva

17.1.–8.4.2012


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
(talossa ei hissiä)

SELVIYTYJÄT – LUMEN JA JÄÄN LINNUT

Markus Varesvuon luontokuvanäyttely

Pohjoisen talvi on ankara ja koettelee kekseliäintäkin lintua. Monet lajit ratkaisevat ongelman muuttamalla talveksi eteläisemmille alueille mutta hämmästyttävän moni on kehittänyt tapoja selviytyä talven koettelemuksista.

"Talvi on kaunista aikaa – lumi luo hienoja valaistusolosuhteita ja tarjoaa valokuvaajalle paljon mielenkiintoisia kuvausmahdollisuuksia erilaisten elementtien muodossa", kertoo Varesvuo ja jatkaa "Lumisade, jää, kuura, kinokset, luomen muovaamat muodot ja erilaiset pinnat tarjoavat kauniita ja paljonpuhuvia keinoja korostaa lintujen arkisia puuhia ja dramaattisia hetkiä."

Valokuvaajalle talvi on antoisaa aikaa; linnuille se on karu ja armoton selviytymistarina, jossa on kuitenkin paljon voittajia ja selviytyjiä – pohjoisen luontoon on karsiutunut selviytyjien parhaimmisto.

Markus Varesvuo on Suomen luontokuvaajien kärkeä, lintukuvauksen ammattilainen

Nuorena poikana aloitettu lintuharrastus on seurannut elämässä mukana muun elämän rinnalla kunnes siitä vuonna 2005 kehittyi ammatti. Jo pari vuotta aiemmin voitettu International Wildbird Photographer of the Year -palkinto nosti Markus Varesvuon kansainväliseen tietoisuuteen, jota vuosittain voitetut palkinnot eurooppalaisissa luontokuvakilpailuissa ovat vahvistaneet. Viimeisin on Linnut-sarjan pääpalkinto Euroopan toiseksi arvostetuimmassa luontokuvakilpailussa, jonka saksalainen Gesellschaft Deutscher Tierfotografen (GDT) -yhdistys järjestää vuosittain.






vaakaviiva

24.11.2011–8.1.2012


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
(talossa ei hissiä)

METSÄNVÄEN JOULUKISA

Koko perheen joulunäyttely Kuopion museossa

Joulunajan lumisessa metsässä risteilee siellä täällä arvoituksellisia jälkiä. Suurten sorkanjälkien ja pikkuisten tassunpainallusten seassa voi näihin aikoihin nähdä myös tonttujen, keijujen ja maahisten töppösten jälkiä ja suksilatuja. Jälkijonot levittäytyvät koko museoon, ja niitä seuraamalla voi selvittää, kuka tai mikä on jättänyt jäljet.

Mutta mikä on saanut metsän väen liikkeelle näin sankoin joukoin? No tietysti urheilukilpailu! Tontut ovat haastaneet metsän eläimet JouluCup-talviurheilukisaan, jonka voittaminen vaatii voimaa, rohkeutta ja ripauksen onneakin. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua, kun tarmokkaat tontut ja eläimet mittelevät taitojaan. Kommelluksiltakaan ei voida välttyä!

tonttu laskee mäkeäsaukko pitää huolta särjestääntontut laskevat pyllymäkeä naali tonttu ratsastaakaatumisilta ei mäkihypyssä voi välttyä, onneksi ensiapuryhmä on paikalla kaatumisilta ei mäkihypyssä voi välttyä, onneksi ensiapuryhmä on paikallalintukaatumisilta ei mäkihypyssä voi välttyä, onneksi ensiapuryhmä on paikallalintu mäki on hurjapuhvetissa käy melkoinen vilske
vaakaviiva

24.5.2011–8.1.2012


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
1. kerros

AIKAMATKA MAISEMAAN

Itä-Suomen maiseman kehitys maapallon alkuajoilta nykypäivään

Kuopion museon kesänäyttelyssä lähdetään huikealle matkalle maiseman menneisyyteen. Peruskalliomme vanhimmat kivilajit syntyivät reilut kolme miljardia vuotta sitten - aikakautena, jolloin maailman ainoat elävät olennot olivat mikroskooppisen pieniä bakteereita. Ikivanhoissa kivissä on edelleen jälkiä tulivuorenpurkauksista ja muista muinaisista luonnonmullistuksista.

Itä-Suomen kiehtovan geologian lisäksi näyttelyssä perehdytään eliölajistomme historiaan. Satojen miljoonien vuosien aikana eliölajisto on muuttunut moneen kertaan. Esimerkiksi viimeisimmän jääkauden aikana Savossa eli mammutteja ja todennäköisesti myös muita jättiläisnisäkkäitä.

Koko nykyinen eliölajistomme on levittäytynyt Suomen alueelle viimeisimmän jääkauden jälkeen alle 10 000 vuoden aikana, ja lajisto, maisemakin, muuttuu edelleen. Ihmisen vaikutus maiseman historiassa on häviävän lyhytaikainen mutta sitäkin näkyvämpi. Kaikkeen ei ihminenkään voi vaikuttaa. Maiseman suuret geologiset mullistukset tulevaisuudessa ovat vielä hämärän peitossa.

Aikamatka maisemaan -näyttely on toteutettu yhteistyössä 125-vuotisjuhlaansa viettävän Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.

tyttö kolilla
Kuva: Jari Nenonen, GTK

silokalliouurteet Vänärillä
Kuva: Jari Nenonen, GTK

siirtolohkare Lohkaretiellä
Kuva: Jari Nenonen, GTK

vaakaviiva

20.9.–13.11.2011


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
(talossa ei hissiä)

KARPPAS-MATTI, LINTUMIES

Matti Karppasen piirroksia, päiväkirjoja ja konservoituja eläimiä.

Kuopion museossa on esillä Haminalahden kuuluisan lintumaalarin Matti Karppasen töitä niin tutuista kuin harvinaisistakin linnuista ja nisäkkäistä. Näyttelyssä esitellään pieni osa Karppas-Matin uskomattoman laajasta elämäntyöstä: luonnoksia, piirroksia, päiväkirjoja ja konservoituja eläimiä.

Matti Karppanen oli oman aikansa luonnonystävä vailla vertaa. Itseoppineena luonnontieteilijänä hän kirjasi tarkasti päiväkirjoihinsa havaintojaan lintulajeista, nisäkkäistä, kaloista ja säästä. Karppanen oli myös taitava eläinten täyttäjä, ja hän konservoi lähes 200 eläintä Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmiin. Erityisesti Karppasta kiinnostivat petolinnut, harvinaiset lajit ja poikkeuksellisen näköiset yksilöt. Museon kokoelmiin päätyivät esimerkiksi kokovalkea ukkometso ja Tuusniemellä vieraillut huippuharvinaisuus aromerikotka.

Karppasen lintumaalauksia voi ihailla Kuopion taidemuseossa 6.11.2011 asti.

Matti Karppanen
Matti Karppanen (kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo)

Matti Karppasen maalaus maakotkasta
Matti Karppasen maalaus maakotkasta

Matti Karppanen ja kesy pihakotka
Matti Karppanen ja kesy pihakotka (kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo)

Harvinainen kokovalkoinen metsokukko, jonka Karppanen konservoi Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmiin
Harvinainen kokovalkoinen metsokukko, jonka
Karppanen konservoi Kuopion luonnontieteellisen
museon kokoelmiin

vaakaviiva

18.1.–11.9.2011


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone

Sademetsän lapset

juliste Sademetsän lapset

Näyttelyyn on koottu Keski-Amerikan Hondurasissa asuvien lasten ja nuorten ottamia luontokuvia, jotka ovat vuonna 2011 esillä ensimmäistä kertaa Euroopassa. Nuoret avaavat valokuvataiteen keinoin ikkunan omaan kotiympäristöönsä. Kuviin on tallentunut smaragdinhohtoisia kolibreja, avaruusolion näköisiä perhosentoukkia ja hehkuvia auringonnousuja sademetsän yllä. Meille valokuvat edustavat eksotiikkaa, mutta Pico Boniton kansallispuistossa asuville nuorille ne ovat arkipäivää.

Sademetsän lapset -näyttely on Kuopion luonnontieteellisen museon tuotantoa, jossa yhteistyökumppanina toimii hondurasilainen ympäristökasvatusjärjestö Guaruma. Guaruman tavoitteena on opettaa paikallisille syrjäseudun nuorille kestävän kehityksen mukaisia elinkeinoja, jolloin nuorten ei myöhemmin tarvitse hankkia elantoaan ryhtymällä esimerkiksi laittomiin sademetsähakkuisiin tai uhanalaisten eläinten kauppaamiseen. Ammattilaisten ohjaamien ympäristökasvatus-, tietotekniikka- ja valokuvauskurssien yhteistulos näkyy teknisesti taitavina, herkkinä ja kauniina luontokuvina.


Julio Neftali: La culebra hambrienta Nälkäinen käärme
Julio Neftali: La culebra hambrienta
Nälkäinen käärme

* * *
Juan Velasquez: Una belleza natural combinada
Luonnon moninainen kauneus
Juan Velasquez: Una belleza natural combinada
Luonnon moninainen kauneus


* * *
Franklin Ramirez: La mielera	
Medensyöjä
Franklin Ramirez: La mielera
Medensyöjä


* * *


* * *


* * *

Lisätietoa Guaruma-järjestöstä: www.guaruma.org

guaruma logo
vaakaviiva

30.8–1.9.2011


Kuopion Korttelimuseo
Kirkkokatu 22

SIENINÄYTTELY

Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää tämänvuotisen sieninäyttelyn
KORTTELIMUSEOSSA (Kirkkokatu 22).

Sieninäyttely on mitä parhain tilaisuus harjoitella kauden yleisimpien sienten tunnistamista! Mukana näyttelyssä on niin ruoka- kuin myrkkysieniäkin sekä lukuisia muita esimerkkejä sienilajiston monimuotoisuudesta. Näyttelyä voi siis hyödyntää mainiosti oppituntina koululais- ja opiskelijaryhmille. Läsnä on myös asiantuntijoita vastaamassa lajintunnistukseen tai vaikkapa sieniruokiin liittyviin kysymyksiin.

Sieninäyttely on avoinna yleisölle

ti 30.8. klo 10–18
ke 31.8. klo 10–19
to 1.9. klo 10–18

Koululaisryhmien ilmoittautumiset viimeistään käyntiä edeltävänä päivänä: p. 044 718 1543 tai mari.wikholm@kuopio.fi

Pääsymaksu oikeuttaa kaikkiin museon näyttelyihin.

Aikuiset 4 €
Eläkeläiset, opiskelijat, ryhmäkävijät (väh. 10 henkeä), työttömät, varusmies- tai siviilipalvelua suorittavat 3 €
Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy
Kuopion kaupungin peruskoulujen ja lukioiden oppilasryhmät pääsevät opettajan kanssa kaikkiin museon näyttelyihin ilmaiseksi.

TERVETULOA OPETTELEMAAN SIENIÄ!

Lisätietoja:

Mari Wikholm, luontopedagogi
044 718 1543
mari.wikholm@kuopio.fi

  sieniä

tatteja

ukonsieni

sieniä
vaakaviiva

26.11.2010–9.1.2011


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone

JOULUYÖN TAIKAA
Tarua ja totta revontulista

Jouluyön taikaa - Tarua ja totta revontulista

Hyisen kylmänä jouluyönä karhunpennut Ben ja Min hätkähtävät yhtäkkiä hereille talviunestaan. Pesään tupsahtaa henkensä edestä juokseva jänis! Ristiturpa saa änkytettyä pakenevansa "jotain taivaalla näkyvää kamaluutta" ja on yhdessä vilauksessa poissa. Karhunpennut kömpivät ulos selvittämään, mistä oikein on kyse. Metsän aukiolle johtaa lukuisia jälkiä - koko metsän väki on kokoontunut ihmettelemään taivaalla liekehtiviä, monivärisiä revontulia.

Mutta mistä revontulet syntyvät? Eläimet pohtivat asiaa yhdessä ja keksivät toinen toistaan hurjempia selityksiä. Taistelevatko taivaankannen haltiat? Purkautuuko pohjoisessa tulivuori? Pitäisiköhän revontulia oikeasti pelätä - arka jänis ainakin väittää, että niiden katseleminen tekee hulluksi... Entä mitä tekee mystinen Tulikettu?

Jouluyön taikaa voi aistia Kuopion museossa ensimmäisestä adventtiviikonlopusta loppiaiseen asti. Lasten äänillä kerrotussa sadussa selviää, millaisia tarinoita eläimet keksivät revontulten synnystä. Näyttelyssä selviää myös revontulten oikea alkuperä, joka on taruakin ihmeellisempi: tuovathan revontulet kylmään Pohjolaan terveisiä Auringosta asti.

ben karhujänis tunturipöllö susi ulvoo vai nauraako se kettu kettu ja ketun häntä ketunhäntä ben

* * *
vaakaviiva

21.10.–14.11.2010


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone

BENJAMININ VUOSI
Karhuherran päiväkirjasta

Benjamin karhu

Karhuherra Benjaminin päiväkirja alkaa huhtikuun auringosta, joka lämmittää talvipesää ja kutsuu unista kontiota aloittamaan uutta kevättä. Benjaminin vuosi on täynnä seikkailuja, pitkiä vaelluksia ja uusia tuttavuuksia. Harmeiltakaan ei aina voi välttyä. Kuka kehveli tyhjensi karhuherran ruokavaraston? Entä kuinka kävi parhaalle mustikkametsälle? Benjaminin touhuja pääsee seuraamaan myöhäiseen syksyyn asti. Ensilumen sataessa karhujen onkin aika jälleen vetäytyä talvipesään uneksimaan uudesta lämpöisestä keväästä ja kesästä.

Museon lapsivieraiden on mukava kuunnella Benjaminin sylissä karhun päiväkirjaa ja muitakin metsäisiä tarinoita. Torstaina 21.10.2010 klo 14.00 Benjaminin huoneessa pidetään eläinaiheinen satutuokio. Sisäänpääsy ja satutuokio ovat ilmaisia, ja mukaan mahtuu 30 ensimmäistä. Satutuokion kesto on noin 20 minuuttia.

Lisätietoa Benjaminista »

vaakaviiva

11.5.–17.10.2010


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone

RUBUS ARCTICUS
– Mesimarja –

Rubus arcticus – näyttelyssä perehdytään Suomen jaloimpaan luonnonmarjaan. Mesimarja on oikullisuutensa vuoksi marjoistamme arvoituksellisin ja ainutlaatuisen arominsa takia arvostetuin. Kuopiolaisten sydämessä mesimarjalla on jo kauan ollut erityinen paikkansa, eikä vähiten Lignell & Piispasen maailmankuulun mesimarjaliköörin ansiosta.

Liköörinvalmistajien ja muiden mesimarjan ystävien mieltä on viime vuosikymmeninä askarruttanut luonnonmesimarjan harvinaistuminen. Miksi mesimarja on katoamassa? Ja löytyisikö raaka-ainepulaan ratkaisu mesimarjan viljelystä? Ainakin toistaiseksi viljelijällä on riittänyt hankaluuksia, sillä mesimarjaa oikukkaampaa viljelykasvia saa hakea. Kuopiossa mesimarjan viljelyä on tutkittu yliopiston, viljelijöiden, neuvojien ja jatkojalostajien yhteistyönä jo parin vuosikymmenen ajan. Ovatko mesimarjan salaisuudet vihdoin ratkeamassa?

Rubus arcticus - mesimarja

vaakaviiva

mesimarja Rubus arcticus
Herkullisia mesimarjoja.
(Kuva: Marja Aira)


vaakaviiva

mesimarja Rubus arcticus
Mesimarjan kukassa emit ovat heteiden alla piilossa.
(Kuva: Outi Vainio / Kuopion luonnontieteellinen museo)


vaakaviiva

mesimarja Rubus arcticus
Mesimarja nupullaan
(Kuva: Jorma Ikonen)


vaakaviiva

mesimarja Rubus arcticus
Kauniit kukat houkuttelevat kimalaisia ja mehiläisiä pölyttämään.
Kuva: Outi Vainio / Kuopion luonnontieteellinen museo)


vaakaviiva

mesimarja Rubus arcticus
Mesimarjaliköörin raaka-ainetta
(Kuva: Marja Aira)


vaakaviiva

mesimarja Rubus arcticus
Kypsä mesimarja on usein rubiininpunainen.
(Kuva: Jorma Ikonen)


vaakaviiva

mesimarja Rubus arcticus
Valmiita poimittaviksi?
(Kuva: Harri Kokko, Itä-Suomen yliopisto)


vaakaviiva

mesimarja Rubus arcticus
Kauniit kukat houkuttelevat kimalaisia ja mehiläisiä pölyttämään.
(Kuva: Outi Vainio / Kuopion luonnontieteellinen museo)


vaakaviiva

26.1.–1.4.2010


Kuopion museo
Kauppakatu 23,

AFRIKAN TÄHDET
– Pelilaudan kääntöpuoli –

Helinä Rautavaaran museon Afrikan tähti -näyttely
ja Afrikan eläimiä Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmista

afrikan tähdet

Suomen myydyimmästä lautapelistä kertova näyttely seuraa pelilaudalta tuttuja reittejä Kairosta Kapkaupungin kautta Kanarialle. Esillä on myös afrikkalaisia eläimiä Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmista.

Afrikan tähteä on pelattu samoilla säännöillä ja samalla pelilaudalla vuodesta 1951. Pelin suunnitteli 19-vuotias koulupoika Kari Mannerla, joka ei ollut koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella. Mielikuvien pohjalta syntynyt peli on kuitenkin vaikuttanut suomalaisten käsityksiin Afrikasta. Peli on opettanut, millainen on maanosan kartta ja minkä nimisiä paikkoja Afrikassa on. Harva on kuitenkaan jäänyt miettimään, mitä pelilaudan takaa paljastuu.

Afrikan Tähdet -näyttely liikkuu sekä ajassa että paikassa. Pelilaudalta tuttujen reittien pysähtymispaikat vievät katsojan mukanaan muutamiin Afrikan monista todellisuuksista: muinaiseen Maliin, timanttikaivoksiin, savanneille ja sademetsiin sekä Somalian paimentolaisten pariin. Näyttely kertoo eurooppalaisten ja afrikkalaisten vuosisatojen mittaisesta yhteisestä historiasta. Se kuvaa myös Afrikan ainutlaatuista luontoa värikkäistä perhosista vaanivaan leopardiin.

Kuopion museo järjestää koululaisille toiminnallisia opastuksia näyttelyssä. Maksuttomat opastukset Afrikan Tähdet -näyttelyyn 7-12 -vuotiaille pidetään la 20.3. ja su 21.3. klo 11.30. Työpaja kestää noin 1,5 tuntia, ja mukaan mahtuu 25 ensiksi saapunutta.

Näyttelyn on tuottanut Helinä Rautavaaran museo ja sen järjestävät Kuopion kulttuurihistoriallinen museo sekä Kuopion luonnontieteellinen museo.

leopardi
leopardi
sukeltaja-antilooppi
sukeltaja-antilooppi
impala
impala
krokotiili
krokotiili
vaakaviiva

2.3.–2.5.2010


Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone

KUKA, MIKÄ, MISTÄ?

Hannu Ahosen arvoituksellisia luontokuvia Kuopion museossa
Keski-Suomen luontomuseon kiertonäyttely

Kuka, mikä, mistä?

 

kuva kuva kuva kuva
vaakaviiva

29.11.2009–10.1.2010


Kuopion museo
Kauppakatu 23,

MUSEON JOULU

Museon eläinten seuraksi on saapunut iloinen joukko tonttuja. Useimmat tontuista viihtyvät parhaiten omien suosikkieläintensä kanssa, mutta osa harjoittelee ahkerasti kuorolaulua tomeran tonttukuoronjohtajan Marcon tiukassa ohjailussa. Museon joulussa on mukana myös museon oma karhuherra Benjamin, jota museon muista eläimistä poiketen saa vaikka nuuhkaista ja koskettaakin.

vaakaviiva

12.6.2009–15.11.2009

Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone

MUSTALESKI JA HAVUNUNNA
-näyttelyssä pohditaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa hyönteislajistoomme

Tietoa näyttelystä »

vaakaviiva
13.5.–20.9.2009
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
1. kerros

PORON JÄLJILLÄ, PEURAN PERÄSSÄ
Poro hyötyeläimenä, peuran biologiaa

Kuopion museon kesänäyttelyssä on tänä vuonna pääosassa poro. Aihetta käsitellään monipuolisesti ja poro kalutaan sarvista viimeiseen häntäkarvaan.

Poro on pohjoisen ihmiselle muutakin kuin pelkkä eläin, se on kokonainen maailma, elämäntapa ja ajattelun aihe. Näyttely kertoo poronhoidosta, poronhoidon hallinnosta ja -historiasta, poron biologiasta ja poron vuodesta sekä pohjoisen poronhoitoalueen käsityöperinteestä ja porosta monipuolisena aiheena, ideana ja materiaalina. Näyttely on moniaistinen; siinä pääsee kokemaan mm. virtuaalisen poroajelun, kuuntelemaan pohjoisen ääniä laavussa ja kokeilemaan suopungin heittoa.

poro
vaakaviiva

13.2.–19.4.2009
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
1. kerros

TRILOBIITIT

Fossiileja maailman meristä.

 

- - -

11.3.2009
klo 17.30

Jani Oravisjärven luento aiheesta Kuopion museossa

 

Kuopion museossa on 13.2.–19.4.2009 esillä muinaisia trilobiitteja esittelevä näyttely. Nähtävänä on noin 250 eri puolilta maailmaa ja eri ikäkausilta olevaa trilobiittifossiilia. Esillä on lisäksi runsaasti muita fossiileja dinosauruksen ulosteesta hain hampaaseen ja meripihkassa olevaan hyönteiseen.

Asaphus lepidurus

Asaphus lepidurus, kuva: Jani Oravisjärvi

Trilobiitit ovat 252 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon kuolleita, meressä eläneitä niveljalkaisia. Ne elivät merissä yli 300 miljoonan vuoden ajan. Trilobiittien fossiileja on löydetty ympäri maailmaa. Suomessa trilobiittien fossiileja löytyy ainoastaan Ahvenanmaalta, jossa on säilynyt oikean ikäisiä geologisia kerrostumia.

Trilobiitit ovat tunnusomaisia paleotsooiselle maailmankaudelle samalla tavoin kuin dinosaurukset ovat mesotsooiselle kaudelle. Merkittäviksi trilobiitit tekee niiden monimutkainen ruumiinrakenne ja lajien runsas monimuotoisuus. Lajit toimivat eri maakerroksissa myös geologisina virstanpylväinä.

Näyttelyssä esillä olevan kokoelman omistaa turkulainen Jani Oravisjärvi. Hän on 27-vuotias, pian arkeologiksi valmistuva harrastajapaleontologi, joka sai trilobiitin puraisun v. 2005. Hänen trilobiittikokoelmansa on yksi Suomen merkittävimmistä.

Näyttelyssä on lisäksi kuopiolaislähtöisen, Suomen merkittävän luonnontieteilijän, A. J. Melan keräämiä trilobiitteja sekä ahvenanmaalaisia trilobiitteja. Nämä näytteet ovat lainassa Helsingin yliopiston Geologian museosta.

Lisätietoa ja tehtäviä »

30.11.2008–11.1.2009
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone

MIKÄ HERÄTTI KARHUHERRAN?

Museon perinteinen joulunäyttely


metsänväki jammailee korppi soittaa saksofonia



Mikä herätti karhuherran?

Joulu lähestyy, ja metsänväki kokoontuu valmistelemaan yhteistä joulujuhlaansa, vuoden kohokohtaa. Karhua ei monestikaan ole juhlissa nähty, sillä sehän vetelee normaalisti koko talven sikeitä pesässään. Tänä jouluna on kuitenkin tapahtunut jotakin odottamatonta, Benjamin-karhu on havahtunut syvästä unesta kesken kaiken. Se tunsi, kuinka suoraan sen kuonolle putoili vesipisaroita eikä sen nukkumisesta tullut enää mitään. Eihän kevät voi vielä tulla, se ihmetteli ja kömpi hieman äreänä ulos pesästään?

Tässä lapsille suunnatussa joulunäyttelyssä selviää, mikä aiheutti unien keskeytymisen tällä kertaa ja mistä muista syistä karhu saattaa herätä kesken talviunen.

Lisää kuvia ja tietoa näyttelystä »

2.9.–8.10.2008
Kuopion museo, Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone

KUIKKAJÄRVI

Pekka Lehtosen luontovalokuvia

Kuopion museossa parasta aikaa esillä olevaan Kuikkajärvi-näyttelyyn liittyy dosentti Pekka Lehtosen esitelmä Kuikan (Gavia arctica) ekologiasta ja käyttäytymisestä. Esitelmä on Kuopion museon kokoushuoneessa huomenna 8.10.2008 klo 17.30. Kyseinen päivä on myös viimeinen näyttelyn esilläolopäivä.

 

...
10.6.–27.8.2008
Kuopion museo, Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone

JÄÄKAUDEN JÄLJET

Geologian tutkimuskeskus – Metsähallitus.

Luonnossa liikkuessa jääkauden jälkiä näkee kaikkialla, jos vain osaa katsoa! Kilometrien paksuinen mannerjäätikkö muovasi rajusti Suomen kamaraa ja jätti ihailtavaksemme esimerkiksi suuria siirtolohkareita, hienoja harjumuodostelmia ja uurteisia silokallioita. Valtavan mannerjään sulaessa suurin osa maastamme jäi veden alle, ja maankuoren hitaasti noustessa ympäristö muuttui moneen kertaan viimeisten 10 000 vuoden aikana. Kuopionkin maisema on eri aikakausina muistuttanut niin ulkosaaristoa, tunturien tundraa kuin rehevää keskieurooppalaista lehtimetsää. Vielä tänäkin päivänä Kuopio on aivan ydinkeskustaa myöten täynnä jääkauden jälkiä – mutta millaisia?


Kuva Jari Nenonen, GTK





Kuva Jari Nenonen, GTK

7.2. – 31.3.2008

VÄRISTYKSIÄ

Tuottaja Suomen käsityön museo

vaakaviiva
5.3.–27.4.2008
2. krs parvihuone

SAFARISEIKKAILU AFRIKASSA

Jari J. Heinon valokuvia ja Sari Bambergin runoja

Näyttely koostuu Jari J. Heinon n. 50 valokuvasta, jotka välittävät oivallisesti muoto- ja tuokiokuvia villieläimistä Tansanian luonnonpuistojen - Arushan, Tarangiren, Ngorongoron, Serengetin ja Manyaran - eri savannityypeillä kuin myös Grumeti-joella ja Victoria-järvellä. Kuvat nitoo yhteen Sari Bambergin aiheisiin kirjoittamat eläin- ja savanniaiheiset runot.

28.11.2006–28.1.2007
POHJOLAN VALKEAT ELÄIMET
Kuopion luonnontieteellinen museo

naali, riekko ja kärppä

Tietoa näyttelystä »

LUONTOMUSEO
Ilkka Halso

22.11.2006–14.1.2007
Kuopion museo, Kauppakatu 23


Tietoa näyttelystä »

KASVIEN KATOAVAA AATELIA

-muutoksia Kuopion kaupungin kasvistossa yli sadan vuoden ajalta
7.6.–5.11.2006


Tarkempaa tietoa näyttelystä »

Hyvä Paha Susi

Kuopion museo
21.5.–3.9.2006

Suomen Metsästysmuseo ja Kuopion luonnontieteellinen museo

Susi Kuva: Antti Saraja


Tarkempaa tietoa näyttelystä »

Kuvia Unkarista / Sándor Zsila

1.2.–9.4.2006

Tarkempaa tietoa näyttelystä »

LINTUSAIRAALA

30.10.2005–8.1.2006

Katri Suonio / Lintusairaala-tilateos

Katri Suonio taustoittaa näyttelyä: "Ajatus teoksesta syntyi muutama vuosi sitten, kun sain museon kokoelmista lintuja malliksi kuvaamataidon tunnille. Ne näyttivät minusta samanlaisilta kuin se ikkunaan lentänyt ja tuupertunut tuulihaukka, jonka pikkutyttönä löysin parvekkeelta. Laitoin sen silloin nukensänkyyn peiton alle pitsilakanoihin nukkumaan. Kuvittelin sen vielä lentävän, mutta niin ei käynyt. Nyt näillä linnuilla on oma peti. Lintusairaala on eräs kohtaaminen ihmisen ja luonnon välillä."

Lisää näyttelystä »

JOULUKUUSEN ASUKKAAT

Kuopion museo, toinen kerros
8.1.2006 saakka.

Kuopion Luonnontieteellisen museon tämänvuotisessa  joulunäyttelyssä esitellään joulukuusessa asustavia hyönteisiä.

Tarkempaa tietoa näyttelystä »

Vuoden luontokuvat 2005
3.10.–24.10.2005

Vuoden luontokuva 2005 Jari Vanhakylä Sateen jälkeen
Vuoden Luontokuva 2005, Jari Vanhakylä: "Sateen jälkeen"

Kuopion museossa avautui maanantaina 3.10. Vuoden luontokuvat 2005 -näyttely.

Tarkempaa tietoa näyttelystä »

ONKO HAJUA?

13.2.–17.4.2005

Onko hajua?

Tarkempaa tietoa näyttelystä »

ELÄINTEN JÄLJILLÄ

Näyttely jatkuu ilman tonttuja 11.1.–30.1.2005
(Joulun jäljillä 28.11.2004–9.1.2005)

luokkakuva

Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää jälleen joulunäyttelyn lapsille ja lapsenmielisille. Tänä vuonna teemana on eläinten jäljet.

Joulunajan luminen metsä on kuin arvoituksellisia hieroglyfejä täynnä. Eläimet, niin suuret löntystäjät kuin pienimmät piipertäjätkin jättävät oman kokoisensa ja näköisensä kuvion hangelle ilmaisten, että metsä on elämää tulvillaan myös keskitalvella. Jälkiä vilistää ristiin rastiin, mutkitellen ja suoraviivaisesti, välillä kadoten ja taas äkkiä esiin tupsahtaen. Joulun aikaan näitä kuvioita sotkee tietysti myös satojen kiireisten pikku tonttujen töppösten jäljet. Ja löytyneekö muulloin kuin tähän aikaan vuodesta myöskään Petteri-poron vauhdikasta jälkijonoa!

Vanha viisas huuhkaja on päättänyt kutsua metsänväen jälkikurssille; onhan eläintenkin syytä tietää onko lähistöllä joku, jolta on suojauduttava tai jonka seuraan voi rauhassa lyöttäytyä. Ja mikäs sen parempi ajankohta kuin joulunalus, jolloin rauha vallitsee ja kaikki eläimet voivat kokoontua yhteen sulassa sovussa. Seminaariin onkin osallistunut melko kirjava joukko!

Nyt kutsumme saman tien myös kaikki lapset tunnistamaan jälkiä Kuopion museoon. Oudoltakin näyttävää jälkijonoa seuraamalla saattaa periltä löytyä tuttuakin tutumpi otus. Jälkikouluun sisältyy myös koe, jossa tietosi testataan. Kaikki oikein vastanneet osallistuvat arvontaan. Pienemmät lapset voivat jäljittää tonttuja ja selvittää, mihin ne ovat kipaisseet.

---

Lipunmyynti, opastus ja ryhmävaraukset (017) 182603
kuopionmuseo.kut@kuopio.fi
http://www.kulttuuri.kuopio.fi

VUODEN LUONTOKUVA 2004
27.9.–18.10.2004

Suomen Luonnonvalokuvaajat ry

Kuopion museossa avautuu 27.9. Vuoden luontokuva 2004 -näyttely. Esillä on kaikki kilpailun palkitut ja kunniamaininnan saaneet kuvat, yhteensä 30 otosta.

Suomen suurin luontokuvakilpailu järjestettiin jo 25. kerran. Edellisten vuosien tapaan kilpailussa oli nytkin kolme sarjaa: Pohjoinen valo -sarja, Yleinen sarja ja Sommittelu ja muoto -sarja.

Mikkeliläisen Ilpo Aallon huurteista jokimaisemaa esittävä panoraama on Vuoden luontokuva 2004. Tänä vuonna kilpailua oli uudistettu niin, että yhdeksän finaaliin päässyttä kuvaa esiteltiin tv-kanava Nelosella ja yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan internetin kautta. Tämä ainutlaatuinen yleisön suosikin valinta sai nettisurfailijat liikkeelle ja ääniä annettiin lähes yhdeksän tuhatta kappaletta. Voittajaksi selviytynyt Harri Luojuksen ottama "Siili"-kuva sai noin 1900 ääntä ja toiseksi susituin oli Ilpo Aallon "–34°C" noin 1500 äänellä. Tuomariston ja yleisön mielipiteet olivat siis hyvin lähellä toisiaan. Kilpailuun otti osaa 352 kuvaajaa, joista naisia oli reilu kymmenesosa.

Ilpo Aalto (46) on kolmannen polven mainonnan suunnittelija ja mainosalan yrittäjä. Hän on kuvannut luontoa vuodesta 1976, ja mieluisia kuvausaiheita ovat mm. maisema- ja lähikuvat. Aalto on tehnyt kaksi kirjaa, ja hänen kuviaan on julkaistu myös useissa muissa teoksissa. Ennen tämänvuotista täysosumaa Aalto oli jo saanut kunniamainintoja aiemmissa Vuoden luontokuva -kilpailuissa. Voittoisa kuva syntyi kirpeänä tammikuun pakkaspäivänä Mäntyharjun Kaivannonkoskella.

Kilpailun tuomareina toimivat valokuvaaja Pekka Potka, toimittaja Veikko Neuvonen ja lintuharrastajanakin tunnettu näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius. He kommentoivat voittokuvaa näin: "Kuvaaja on saanut taltioitua filmille pakkaspäivän tunnelman erinomaisesti. Hienosti jaetulla kuva-alalla on upeat sävyt vedessä, lumessa ja huurteisissa puiden rungoissa sekä oksistoissa. Puissa kahteen paikkaan osuva auringon valo kruunaa hyvin sommitellun kokonaisuuden. Täydellinen, loistavasti toteutettu valokuva."

Kilpailun historiassa on harvinaista, että maisemakuva nousee voittajaksi. Useimmiten Vuoden luontokuvaksi on valittu lintukuva tai muu teknisesti haastava eläinkuva. Tuomariston tämänvuotinen valinta osoittaa, että klassinen, huolellisesti sommiteltu valokuva pitää edelleen pintansa, vaikka digitaalikameroiden kehittyminen tuo nopeat tilannekuvat entistä useampien kuvaajien ulottuville.

Näyttely on esillä 18.10. saakka.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Arja Blomberg, näyttelypäällikkö
(017) 182 659, 044 7182659
arja.blomberg@kuopio.fi

Lisätietoja näyttelystä myös osoitteessa: http://www.luontokuva.org/vuodenluontokuvia/vlk2004.htm

 

"–34 °C"
Mikkeliläisen Ilpo Aallon huurteista jokimaisemaa esittävä panoraama on Vuoden luontokuva 2004.

PERINTEINEN SIENINÄYTTELY
2.–4.9.2004

Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää jälleen jo perinteeksi muodostuneen suuren sieninäyttelynsä Kuopion museon (Kauppakatu 23) alakerran näyttelysaleissa.

Sienimetsään on jo päästy. Viime viikkoina satoisia lajeja ovat olleet koivunkantosieni ja kantarelli, paikoin haperotkin. Kehnäsieni nostaa jo päätään, mutta herkkutattien ja rouskujen pääsatoa vielä odotellaan. Sateinen syksy tuonee mukanaan vielä mainion suppilovahverosadon.

Näyttely on avoinna torstaina ja perjantaina 9-18 ja lauantaina 9-16. Sienineuvontaa ja sienten tunnistusta on tarjolla koko näyttelyn ajan.

Pääsymaksu 4/2,5/2/1,5/ euroa oikeuttaa kaikkiin museon näyttelyihin. Alle 7-vuotiaat ja Kuopion kaupungin koululaisryhmät opettajan johdolla ilmaiseksi.


Lisätietoja näyttelystä antavat:

Pertti Renvall,
pertti.renvall@kuopio.fi

Arja Blomberg, näyttelypäällikkö
arja.blomberg@kuopio.fi




KOIRA

19.5. - 18.8.2004
HUOM!
Näyttely jatkuu vielä 22.8.2004 saakka!


Mikä koira on? Mistä se on polveutunut ja kuinka sen esi-isä susi lopulta kesyyntyi ihmisen palvelijaksi, seuralaiseksi ja ystäväksi. Mikä koiran rooli on ollut eri aikakausina suhteessa ihmishistoriaan? Mitkä ovat koiran kehitysvaiheet, miten se aistii ja kommunikoi ja mitä se on anatomisesti? Tämä ja miltei kaikki muukin oleellinen koirasta ja koiran elämästä paljastuu tämänvuotisessa Kuopion luonnontieteellisen museon kesänäyttelyssä.

"Koiran virka" ihmisen palvelijana on ja on ollut hyvin monimuotoinen. Koira on ansainnut ylläpitonsa mm. osallistumalla maatalon töihin, valjakkokoirat ovat osaltaan mahdollistaneet pohjoisten kansojen hengissä säilymisen ja koirat ovat pelastaneet ihmisiä lumivyöryistä ja raunioista ja ne ovat osallistuneet sotiin. Koirat ovat työssä poliisissa ja tullissa, avustavat näkö-, kuulo- ja liikuntavammaisia, ja niitä käytetään terapiahoidoissa. Koirat ovat edelleen päteviä karjankaitsijoita ja metsästyksessä lyömättömiä apulaisia. Koira on uskollinen talon vahti ja seura isännälleen. Koiran ympärillä pyörii myös valtaisa koiratarvike- ja koiranruokateollisuusbisnes. Näyttelytoiminnan ja koirakilpailujen myötä koirasta on tullut ihmiselle tärkeä harrastus.

Muinaisten korkeakulttuurien aikakirjoista ympäri maailman on löydetty kuvauksia koirista; niitä ikuistettiin usein arkipäivän esineisiin. Koirien metsästystaito inspiroi jo hyvin varhain taiteilijoita luolamaalauksiin – koira onkin yleinen aihe taiteessa.

Monet koirat ovat vuosisatojen aikana tulleet kuuluisiksi joko rohkeutensa, uskollisuutensa tai suurten tekojensa ansiosta. Tunnetuin koira lienee avaruuskapseli Sputnikin mukana avaruuteen lähetetty Laika. Koirat esiintyvät sankareina myös sarjakuvissa, ne on inhimillistetty saduissa, ja niistä on tullut elokuva- ja sirkustähtiä.

Edellisen lisäksi näyttelyssä kerrotaan myös koiran jalostuksesta, kasvatuksesta ja koulutuksesta nykypäivänä.

Näyttely rakentuu kuvista, teksteistä ja dioraamoista, joissa on myös täytettyjä koiria sekä koiran sukuun liittyviä eläimiä. Esillä on mm. kuuden siperianhuskyn muodostama koiravaljakko, bernhardilaiskoira, rauniokoira hovawart sekä metsästyskoiria. Grimmin veljesten sadusta Bremenin soittoniekat on esillä installaatio "Aasi, koira, kukko ja kissa".

Näyttelyn tuottaja on Westfälisches Museum für Naturkunde, Münster, Saksa. Se oli esillä viime vuonna Salzburgissa Itävallassa. Paikallinen toteutus on Kuopion luonnontieteellisen museon.

Näyttely avautuu Kuopion museossa 19.5. ja on esillä 18.8.2004 saakka.

KOIRA



koiravaljakko

KONSERVOINTITAIDON UUSIA MESTAREITA

14.3. - 13.4.2003

Konservaattoreiden mestaritöitä Kuopion Museossa

Kuopion museossa, Kauppakatu 23, avautuu 14.3.2003 Konservointitaidon uusia mestareita -näyttely. Riihimäen erämessuilla on järjestetty Nordens Preparat -eläintentäyttökilpailu jo kymmenen kertaa. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi ja vuonna 1998 se pidettiin Euroopan mestaruus -kilpailuna. Viime vuonna kilpailussa oli yhteensä 59 työtä kuudeltatoista eri tekijältä.

Kilpailun avoimen luokan kaikki sarjavoitot ja aloittelijoiden luokassa yksi sarjavoitto tulivat Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon konservaattoreille. Kaiken kaikkiaan Keskusmuseon edustajat sijoittuivat hyvin ja vastaanottivat myös Best of Show -palkinnon. Italiassa järjestetyissä EM-kisoissa vuonna 2002 Keskusmuseon konservaattori Jani Peura voitti Euroopan mestaruuden jo toistamiseen. Osallistumisestaan asti ovat konservointioppilaat saaneet sarjavoittoja Nordens Preparat -kisoista sekä useaan otteeseen Best of Show -palkinnon.

Luonnontieteellinen keskusmuseo on koonnut noin 30 palkittua täyttötyötään näyttelyksi. Esillä on lintuja, nisäkkäitä ja kaloja kuudelta eri tekijältä. Työt ovat uniikkitaiteeseen verrattavia; luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattitutkinnon suorittaneelta edellytetään paitsi taiteellista lahjakkuutta, mittasuhteiden tajua ja värisilmää, myös teknistä kykyä soveltaa erilaisia materiaaleja. Hänellä on oltava myös hyvät eläin- ja kasvitieteen pohjatiedot sekä kyky pystyä hyödyntämään työssään anatomisia valoksia, valokuvia, kirjallisuutta, luontovideoita sekä muuta oheismateriaalia. Mestarityöt ovat nähtävillä museon toisessa kerroksessa 13.4.2003 saakka.

ratky (15K)

Mestarityöt ovat nähtävillä museon toisessa kerroksessa.

koristeväliviiva

ELÄIMELLISTÄ MENOA!

15.1. - 2.3.2003

Näyttely koostuu Ilta-Sanomien ikimuistoisimmista eläinuutisista ja esittelee toistasataa lähimenneisyyden uutisklassikkoa Ruokolahden leijonasta Liekki-sonnin seikkailuihin ja itsevalaiseviin silakoihin, mutta mukana on vanhempiakin otsikoihin yltäneitä eläinmaailman tapauksia: 1960-luvulla seurattiin Porvoon suuria käärmekäräjiä, pandakarhujen poliittista romanssia ja ihmeteltiin Keravan asemalle ilmestynyttä virtahepoa!

Näyttely on Päivälehden museon toteuttama Ilta-Sanomien 70-vuotisjuhlan kunniaksi ja se oli esillä Päivälehden museossa Helsingissä kesällä 2002.

Eläimellistä menoa! Kuopion museossa 2.3. asti

Päivälehden museon näyttely toisen kerroksen näyttelyhuoneessa.

koristeväliviiva

HUOMEN
-geeniteknologiaa Kuopiossa

29.11.2002 - 2.2.2003

Näyttelyn järjestäjät:
Kuopion luonnontieteellinen museo ja A.I. Virtanen -instituutti

Näyttelyssä esitellään muuntogeenisten eläinten tuotantoa ja käyttöä, missä Kuopion yliopisto on ollut Suomessa edelläkävijänä hankkeesta vastanneen professori Juhani Jänteen tutkimusryhmän voimin. Maallikoille hyvin vaikeatajuista geeniteknologiaa havainnollistetaan sanojen, kuvien, esineiden ja multimedian avulla. Esillä on myös runsaasti vuosien mittaan julkisuutta saanut Huomen-hieho - maailmaan toisena syntynyt siirtogeeninen nauta - ensimmäistä kertaa täytettynä. Huomenen tarina kerrotaan sen suunnittelusta syntymään ja aina kuolemaan saakka.

Näyttelyssä kiinnitetään huomiota etujen ohella myös vaikeuksiin, jotka liittyvät siirtogeenisten tuotantoeläinten käyttöön "lääketehtaina" hoidollisten proteiinien kuten epon tuotannossa. Siinä otetaan kantaa myös eläinten hyvinvointiin ja eettisiin kysymyksiin sekä kerrotaan Huomen-hankkeen merkityksestä Kuopion seudulle.

Asiasisällöstä ovat vastanneet bioteknologian professori, dekaani Juhani Jänne A.I. Virtanen -instituutista ja kehityspäällikkö, FT Minna Hendolin Kuopion Teknologiakeskus Tekniasta. Näyttelyarkkitehtina on ollut Seppo Korkeila Vantaalta, ja Huomen-hiehon vaativan konservointityön on suorittanut ylikonservaattori Ari Puolakoski Porvoosta. Toteutus on Kuopion luonnontieteellisen museon.

HUOMEN -näyttely Kuopion museossa 2.2.2003 asti
koristeväliviiva

« vaihtuvat näyttelyt