Aikaisempia näyttelyitä
Tietoa aiemmista, jo päättyneistä näyttelyistä.
|
|
 |
24.11.2011–8.1.2012
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
(talossa ei hissiä)
METSÄNVÄEN JOULUKISA
Koko perheen joulunäyttely Kuopion museossa
Joulunajan lumisessa metsässä risteilee siellä täällä arvoituksellisia jälkiä. Suurten sorkanjälkien ja pikkuisten tassunpainallusten seassa voi näihin aikoihin nähdä myös tonttujen, keijujen ja maahisten töppösten jälkiä ja suksilatuja. Jälkijonot levittäytyvät koko museoon, ja niitä seuraamalla voi selvittää, kuka tai mikä on jättänyt jäljet.
Mutta mikä on saanut metsän väen liikkeelle näin sankoin joukoin? No tietysti urheilukilpailu! Tontut ovat haastaneet metsän eläimet JouluCup-talviurheilukisaan, jonka voittaminen vaatii voimaa, rohkeutta ja ripauksen onneakin. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua, kun tarmokkaat tontut ja eläimet mittelevät taitojaan. Kommelluksiltakaan ei voida välttyä!
|
 |
24.5.2011–8.1.2012
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
1. kerros
AIKAMATKA MAISEMAAN
Itä-Suomen maiseman kehitys maapallon alkuajoilta nykypäivään
Kuopion museon kesänäyttelyssä lähdetään huikealle matkalle maiseman menneisyyteen. Peruskalliomme vanhimmat kivilajit syntyivät reilut kolme miljardia vuotta sitten - aikakautena, jolloin maailman ainoat elävät olennot olivat mikroskooppisen pieniä bakteereita. Ikivanhoissa kivissä on edelleen jälkiä tulivuorenpurkauksista ja muista muinaisista luonnonmullistuksista.
Itä-Suomen kiehtovan geologian lisäksi näyttelyssä perehdytään eliölajistomme historiaan. Satojen miljoonien vuosien aikana eliölajisto on muuttunut moneen kertaan. Esimerkiksi viimeisimmän jääkauden aikana Savossa eli mammutteja ja todennäköisesti myös muita jättiläisnisäkkäitä.
Koko nykyinen eliölajistomme on levittäytynyt Suomen alueelle viimeisimmän jääkauden jälkeen alle 10 000 vuoden aikana, ja lajisto, maisemakin, muuttuu edelleen. Ihmisen vaikutus maiseman historiassa on häviävän lyhytaikainen mutta sitäkin näkyvämpi. Kaikkeen ei ihminenkään voi vaikuttaa. Maiseman suuret geologiset mullistukset tulevaisuudessa ovat vielä hämärän peitossa.
Aikamatka maisemaan -näyttely on toteutettu yhteistyössä 125-vuotisjuhlaansa viettävän Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Kuva: Jari Nenonen, GTK

Kuva: Jari Nenonen, GTK

Kuva: Jari Nenonen, GTK
|
 |
20.9.–13.11.2011
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
(talossa ei hissiä)
KARPPAS-MATTI, LINTUMIES
Matti Karppasen piirroksia, päiväkirjoja ja konservoituja eläimiä.
Kuopion museossa on esillä Haminalahden kuuluisan lintumaalarin Matti Karppasen töitä niin tutuista kuin harvinaisistakin linnuista ja nisäkkäistä. Näyttelyssä esitellään pieni osa Karppas-Matin uskomattoman laajasta elämäntyöstä: luonnoksia, piirroksia, päiväkirjoja ja konservoituja eläimiä.
Matti Karppanen oli oman aikansa luonnonystävä vailla vertaa. Itseoppineena luonnontieteilijänä hän kirjasi tarkasti päiväkirjoihinsa havaintojaan lintulajeista, nisäkkäistä, kaloista ja säästä. Karppanen oli myös taitava eläinten täyttäjä, ja hän konservoi lähes 200 eläintä Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmiin. Erityisesti Karppasta kiinnostivat petolinnut, harvinaiset lajit ja poikkeuksellisen näköiset yksilöt. Museon kokoelmiin päätyivät esimerkiksi kokovalkea ukkometso ja Tuusniemellä vieraillut huippuharvinaisuus aromerikotka.
Karppasen lintumaalauksia voi ihailla Kuopion taidemuseossa 6.11.2011 asti.

Matti Karppanen (kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo)

Matti Karppasen maalaus maakotkasta

Matti Karppanen ja kesy pihakotka (kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo)

Harvinainen kokovalkoinen metsokukko, jonka Karppanen konservoi Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmiin
|
 |
18.1.–11.9.2011
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
Sademetsän lapset
Näyttelyyn on koottu Keski-Amerikan Hondurasissa asuvien lasten ja nuorten ottamia luontokuvia, jotka ovat vuonna 2011 esillä ensimmäistä kertaa Euroopassa. Nuoret avaavat valokuvataiteen keinoin ikkunan omaan kotiympäristöönsä. Kuviin on tallentunut smaragdinhohtoisia kolibreja, avaruusolion näköisiä perhosentoukkia ja hehkuvia auringonnousuja sademetsän yllä. Meille valokuvat edustavat eksotiikkaa, mutta Pico Boniton kansallispuistossa asuville nuorille ne ovat arkipäivää.
Sademetsän lapset -näyttely on Kuopion luonnontieteellisen museon tuotantoa, jossa yhteistyökumppanina toimii hondurasilainen ympäristökasvatusjärjestö Guaruma. Guaruman tavoitteena on opettaa paikallisille syrjäseudun nuorille kestävän kehityksen mukaisia elinkeinoja, jolloin nuorten ei myöhemmin tarvitse hankkia elantoaan ryhtymällä esimerkiksi laittomiin sademetsähakkuisiin tai uhanalaisten eläinten kauppaamiseen. Ammattilaisten ohjaamien ympäristökasvatus-, tietotekniikka- ja valokuvauskurssien yhteistulos näkyy teknisesti taitavina, herkkinä ja kauniina luontokuvina.
Julio Neftali: La culebra hambrienta
Nälkäinen käärme
* * *
Juan Velasquez: Una belleza natural combinada
Luonnon moninainen kauneus
* * *
Franklin Ramirez: La mielera
Medensyöjä
* * *
* * *
* * *
Lisätietoa Guaruma-järjestöstä: www.guaruma.org
|
 |
30.8–1.9.2011
Kuopion Korttelimuseo
Kirkkokatu 22
SIENINÄYTTELY
Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää tämänvuotisen sieninäyttelyn
KORTTELIMUSEOSSA (Kirkkokatu 22).
|
Sieninäyttely on mitä parhain tilaisuus harjoitella kauden yleisimpien sienten tunnistamista! Mukana näyttelyssä on niin ruoka- kuin myrkkysieniäkin sekä lukuisia muita esimerkkejä sienilajiston monimuotoisuudesta. Näyttelyä voi siis hyödyntää mainiosti oppituntina koululais- ja opiskelijaryhmille. Läsnä on myös asiantuntijoita vastaamassa lajintunnistukseen tai vaikkapa sieniruokiin liittyviin kysymyksiin.
Sieninäyttely on avoinna yleisölle
ti 30.8. klo 10–18
ke 31.8. klo 10–19
to 1.9. klo 10–18
Koululaisryhmien ilmoittautumiset viimeistään käyntiä edeltävänä päivänä: p. 044 718 1543 tai mari.wikholm@kuopio.fi
Pääsymaksu oikeuttaa kaikkiin museon näyttelyihin.
Aikuiset 4 €
Eläkeläiset, opiskelijat, ryhmäkävijät (väh. 10 henkeä), työttömät, varusmies- tai siviilipalvelua suorittavat 3 €
Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy
Kuopion kaupungin peruskoulujen ja lukioiden oppilasryhmät pääsevät opettajan kanssa kaikkiin museon näyttelyihin ilmaiseksi.
TERVETULOA OPETTELEMAAN SIENIÄ!
Lisätietoja:
Mari Wikholm, luontopedagogi
044 718 1543
mari.wikholm@kuopio.fi
|
|




|
|
 |
26.11.2010–9.1.2011
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
JOULUYÖN TAIKAA
Tarua ja totta revontulista
Hyisen kylmänä jouluyönä karhunpennut Ben ja Min hätkähtävät yhtäkkiä hereille talviunestaan. Pesään tupsahtaa henkensä edestä juokseva jänis! Ristiturpa saa änkytettyä pakenevansa "jotain taivaalla näkyvää kamaluutta" ja on yhdessä vilauksessa poissa. Karhunpennut kömpivät ulos selvittämään, mistä oikein on kyse. Metsän aukiolle johtaa lukuisia jälkiä - koko metsän väki on kokoontunut ihmettelemään taivaalla liekehtiviä, monivärisiä revontulia.
Mutta mistä revontulet syntyvät? Eläimet pohtivat asiaa yhdessä ja keksivät toinen toistaan hurjempia selityksiä. Taistelevatko taivaankannen haltiat? Purkautuuko pohjoisessa tulivuori? Pitäisiköhän revontulia oikeasti pelätä - arka jänis ainakin väittää, että niiden katseleminen tekee hulluksi... Entä mitä tekee mystinen Tulikettu?
Jouluyön taikaa voi aistia Kuopion museossa ensimmäisestä adventtiviikonlopusta loppiaiseen asti. Lasten äänillä kerrotussa sadussa selviää, millaisia tarinoita eläimet keksivät revontulten synnystä. Näyttelyssä selviää myös revontulten oikea alkuperä, joka on taruakin ihmeellisempi: tuovathan revontulet kylmään Pohjolaan terveisiä Auringosta asti.
|
 |
21.10.–14.11.2010
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
BENJAMININ VUOSI
Karhuherran päiväkirjasta
Karhuherra Benjaminin päiväkirja alkaa huhtikuun auringosta, joka lämmittää talvipesää ja kutsuu unista kontiota aloittamaan uutta kevättä. Benjaminin vuosi on täynnä seikkailuja, pitkiä vaelluksia ja uusia tuttavuuksia. Harmeiltakaan ei aina voi välttyä. Kuka kehveli tyhjensi karhuherran ruokavaraston? Entä kuinka kävi parhaalle mustikkametsälle? Benjaminin touhuja pääsee seuraamaan myöhäiseen syksyyn asti. Ensilumen sataessa karhujen onkin aika jälleen vetäytyä talvipesään uneksimaan uudesta lämpöisestä keväästä ja kesästä.
Museon lapsivieraiden on mukava kuunnella Benjaminin sylissä karhun päiväkirjaa ja muitakin metsäisiä tarinoita. Torstaina 21.10.2010 klo 14.00 Benjaminin huoneessa pidetään eläinaiheinen satutuokio. Sisäänpääsy ja satutuokio ovat ilmaisia, ja mukaan mahtuu 30 ensimmäistä. Satutuokion kesto on noin 20 minuuttia.
Lisätietoa Benjaminista »
|
 |
11.5.–17.10.2010
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
RUBUS ARCTICUS
– Mesimarja –
Rubus arcticus – näyttelyssä perehdytään Suomen jaloimpaan luonnonmarjaan. Mesimarja on oikullisuutensa vuoksi marjoistamme arvoituksellisin ja ainutlaatuisen arominsa takia arvostetuin. Kuopiolaisten sydämessä mesimarjalla on jo kauan ollut erityinen paikkansa, eikä vähiten Lignell & Piispasen maailmankuulun mesimarjaliköörin ansiosta.
Liköörinvalmistajien ja muiden mesimarjan ystävien mieltä on viime vuosikymmeninä askarruttanut luonnonmesimarjan harvinaistuminen. Miksi mesimarja on katoamassa? Ja löytyisikö raaka-ainepulaan ratkaisu mesimarjan viljelystä? Ainakin toistaiseksi viljelijällä on riittänyt hankaluuksia, sillä mesimarjaa oikukkaampaa viljelykasvia saa hakea. Kuopiossa mesimarjan viljelyä on tutkittu yliopiston, viljelijöiden, neuvojien ja jatkojalostajien yhteistyönä jo parin vuosikymmenen ajan. Ovatko mesimarjan salaisuudet vihdoin ratkeamassa?
|
 |
26.1.–1.4.2010
Kuopion museo Kauppakatu 23,
AFRIKAN TÄHDET
– Pelilaudan kääntöpuoli –
Helinä Rautavaaran museon Afrikan tähti -näyttely
ja
Afrikan eläimiä
Kuopion luonnontieteellisen museon
kokoelmista

|
Suomen myydyimmästä lautapelistä kertova näyttely seuraa pelilaudalta tuttuja reittejä Kairosta Kapkaupungin kautta Kanarialle. Esillä on myös afrikkalaisia eläimiä Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmista.
Afrikan tähteä on pelattu samoilla säännöillä ja samalla pelilaudalla vuodesta 1951. Pelin suunnitteli 19-vuotias koulupoika Kari Mannerla, joka ei ollut koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella. Mielikuvien pohjalta syntynyt peli on kuitenkin vaikuttanut suomalaisten käsityksiin Afrikasta. Peli on opettanut, millainen on maanosan kartta ja minkä nimisiä paikkoja Afrikassa on. Harva on kuitenkaan jäänyt miettimään, mitä pelilaudan takaa paljastuu.
Afrikan Tähdet -näyttely liikkuu sekä ajassa että paikassa. Pelilaudalta tuttujen reittien pysähtymispaikat vievät katsojan mukanaan muutamiin Afrikan monista todellisuuksista: muinaiseen Maliin, timanttikaivoksiin, savanneille ja sademetsiin sekä Somalian paimentolaisten pariin. Näyttely kertoo eurooppalaisten ja afrikkalaisten vuosisatojen mittaisesta yhteisestä historiasta. Se kuvaa myös Afrikan ainutlaatuista luontoa värikkäistä perhosista vaanivaan leopardiin.
Kuopion museo järjestää koululaisille toiminnallisia opastuksia näyttelyssä. Maksuttomat opastukset Afrikan Tähdet -näyttelyyn 7-12 -vuotiaille pidetään la 20.3. ja su 21.3. klo 11.30. Työpaja kestää noin 1,5 tuntia, ja mukaan mahtuu 25 ensiksi saapunutta.
Näyttelyn on tuottanut Helinä Rautavaaran museo ja sen järjestävät Kuopion kulttuurihistoriallinen museo sekä Kuopion luonnontieteellinen museo.
|
 leopardi
|
 sukeltaja-antilooppi |
 impala
|
 krokotiili
|
|
 |
2.3.–2.5.2010
Kuopion museo Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
KUKA, MIKÄ, MISTÄ?
Hannu Ahosen arvoituksellisia luontokuvia Kuopion museossa
Keski-Suomen luontomuseon kiertonäyttely
|
 |
29.11.2009–10.1.2010
Kuopion museo Kauppakatu 23,
MUSEON JOULU
Museon eläinten seuraksi on saapunut iloinen joukko tonttuja. Useimmat tontuista viihtyvät parhaiten omien suosikkieläintensä kanssa, mutta osa harjoittelee ahkerasti kuorolaulua tomeran tonttukuoronjohtajan Marcon tiukassa ohjailussa. Museon joulussa on mukana myös museon oma karhuherra Benjamin, jota museon muista eläimistä poiketen saa vaikka nuuhkaista ja koskettaakin.
|
 |
12.6.2009–15.11.2009
Kuopion museo Kauppakatu 23, 2. kerroksen parvihuone
MUSTALESKI JA HAVUNUNNA -näyttelyssä pohditaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa hyönteislajistoomme
Tietoa näyttelystä »
|
 |
13.5.–20.9.2009
Kuopion museo Kauppakatu 23, 1. kerros
PORON JÄLJILLÄ, PEURAN PERÄSSÄ
Poro hyötyeläimenä, peuran biologiaa
Kuopion museon kesänäyttelyssä on tänä vuonna pääosassa poro. Aihetta käsitellään monipuolisesti ja poro kalutaan sarvista viimeiseen häntäkarvaan.
Poro on pohjoisen ihmiselle muutakin kuin pelkkä eläin, se on kokonainen maailma, elämäntapa ja ajattelun aihe. Näyttely kertoo poronhoidosta, poronhoidon hallinnosta ja -historiasta, poron biologiasta ja poron vuodesta sekä pohjoisen poronhoitoalueen käsityöperinteestä ja porosta monipuolisena aiheena, ideana ja materiaalina. Näyttely on moniaistinen; siinä pääsee kokemaan mm. virtuaalisen poroajelun, kuuntelemaan pohjoisen ääniä laavussa ja kokeilemaan suopungin heittoa.
|
 |
|
13.2.–19.4.2009
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
1. kerros
TRILOBIITIT
Fossiileja maailman meristä.
- - -
11.3.2009
klo 17.30
Jani Oravisjärven luento aiheesta Kuopion museossa
Kuopion museossa on 13.2.–19.4.2009 esillä muinaisia trilobiitteja esittelevä näyttely. Nähtävänä on noin 250 eri puolilta maailmaa ja eri ikäkausilta olevaa trilobiittifossiilia. Esillä on lisäksi runsaasti muita fossiileja dinosauruksen ulosteesta hain hampaaseen ja meripihkassa olevaan hyönteiseen.
Asaphus lepidurus, kuva: Jani Oravisjärvi
Trilobiitit ovat 252 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon kuolleita, meressä eläneitä niveljalkaisia. Ne elivät merissä yli 300 miljoonan vuoden ajan. Trilobiittien fossiileja on löydetty ympäri maailmaa. Suomessa trilobiittien fossiileja löytyy ainoastaan Ahvenanmaalta, jossa on säilynyt oikean ikäisiä geologisia kerrostumia.
Trilobiitit ovat tunnusomaisia paleotsooiselle maailmankaudelle samalla tavoin kuin dinosaurukset ovat mesotsooiselle kaudelle. Merkittäviksi trilobiitit tekee niiden monimutkainen ruumiinrakenne ja lajien runsas monimuotoisuus. Lajit toimivat eri maakerroksissa myös geologisina virstanpylväinä.
Näyttelyssä esillä olevan kokoelman omistaa turkulainen Jani Oravisjärvi. Hän on
27-vuotias, pian arkeologiksi valmistuva harrastajapaleontologi, joka sai trilobiitin puraisun v. 2005. Hänen trilobiittikokoelmansa on yksi Suomen merkittävimmistä.
Näyttelyssä on lisäksi kuopiolaislähtöisen, Suomen merkittävän luonnontieteilijän,
A. J. Melan keräämiä trilobiitteja sekä ahvenanmaalaisia trilobiitteja. Nämä näytteet ovat lainassa Helsingin yliopiston Geologian museosta.
Lisätietoa ja tehtäviä »
|
|
30.11.2008–11.1.2009
Kuopion museo Kauppakatu 23, 2. kerroksen parvihuone
MIKÄ HERÄTTI KARHUHERRAN?
Museon perinteinen joulunäyttely
Joulu lähestyy, ja metsänväki kokoontuu valmistelemaan yhteistä joulujuhlaansa, vuoden kohokohtaa. Karhua ei monestikaan ole juhlissa nähty, sillä sehän vetelee normaalisti koko talven sikeitä pesässään. Tänä jouluna on kuitenkin tapahtunut jotakin odottamatonta, Benjamin-karhu on havahtunut syvästä unesta kesken kaiken. Se tunsi, kuinka suoraan sen kuonolle putoili vesipisaroita eikä sen nukkumisesta tullut enää mitään. Eihän kevät voi vielä tulla, se ihmetteli ja kömpi hieman äreänä ulos pesästään?
Tässä lapsille suunnatussa joulunäyttelyssä selviää, mikä aiheutti unien keskeytymisen tällä kertaa ja mistä muista syistä karhu saattaa herätä kesken talviunen.
Lisää kuvia ja tietoa näyttelystä » |
|
|
2.9.–8.10.2008
Kuopion museo, Kauppakatu 23, 2. kerroksen parvihuone
KUIKKAJÄRVI
Pekka Lehtosen luontovalokuvia
Kuopion museossa parasta aikaa esillä olevaan Kuikkajärvi-näyttelyyn liittyy dosentti Pekka Lehtosen esitelmä Kuikan (Gavia arctica) ekologiasta ja käyttäytymisestä. Esitelmä on Kuopion museon kokoushuoneessa huomenna 8.10.2008 klo 17.30. Kyseinen päivä on myös viimeinen näyttelyn esilläolopäivä.
...
|
|
10.6.–27.8.2008
Kuopion museo, Kauppakatu 23, 2. kerroksen parvihuone
JÄÄKAUDEN JÄLJET
Geologian tutkimuskeskus – Metsähallitus.
Luonnossa liikkuessa jääkauden jälkiä näkee kaikkialla, jos vain osaa katsoa! Kilometrien paksuinen mannerjäätikkö muovasi rajusti Suomen kamaraa ja jätti ihailtavaksemme esimerkiksi suuria siirtolohkareita, hienoja harjumuodostelmia ja uurteisia silokallioita. Valtavan mannerjään sulaessa suurin osa maastamme jäi veden alle, ja maankuoren hitaasti noustessa ympäristö muuttui moneen kertaan viimeisten 10 000 vuoden aikana. Kuopionkin maisema on eri aikakausina muistuttanut niin ulkosaaristoa, tunturien tundraa kuin rehevää keskieurooppalaista lehtimetsää. Vielä tänäkin päivänä Kuopio on aivan ydinkeskustaa myöten täynnä jääkauden jälkiä – mutta millaisia?
Kuva Jari Nenonen, GTK
Kuva Jari Nenonen, GTK
|
|
7.2. – 31.3.2008
VÄRISTYKSIÄ
Tuottaja Suomen käsityön museo
|
 |
5.3.–27.4.2008
2. krs parvihuone
SAFARISEIKKAILU AFRIKASSA
Jari J. Heinon valokuvia ja Sari Bambergin runoja
Näyttely koostuu Jari J. Heinon n. 50 valokuvasta, jotka välittävät oivallisesti muoto- ja tuokiokuvia villieläimistä Tansanian luonnonpuistojen - Arushan, Tarangiren, Ngorongoron, Serengetin ja Manyaran - eri savannityypeillä kuin myös Grumeti-joella ja Victoria-järvellä. Kuvat nitoo yhteen Sari Bambergin aiheisiin kirjoittamat eläin- ja savanniaiheiset runot.
|
|
28.11.2006–28.1.2007
POHJOLAN VALKEAT ELÄIMET
Kuopion luonnontieteellinen museo
Tietoa näyttelystä »
|
|
LUONTOMUSEO
Ilkka Halso
22.11.2006–14.1.2007
Kuopion museo, Kauppakatu 23
Tietoa näyttelystä »
|
|
KASVIEN KATOAVAA AATELIA
-muutoksia Kuopion kaupungin kasvistossa yli sadan vuoden ajalta
7.6.–5.11.2006
Tarkempaa tietoa näyttelystä »
|
|
Hyvä Paha Susi
Kuopion museo
21.5.–3.9.2006
Suomen Metsästysmuseo ja Kuopion luonnontieteellinen museo
Tarkempaa tietoa näyttelystä »
|
|
Kuvia Unkarista / Sándor Zsila
1.2.–9.4.2006
Tarkempaa tietoa näyttelystä »
|
 |
LINTUSAIRAALA
30.10.2005–8.1.2006
Katri Suonio / Lintusairaala-tilateos
Katri Suonio taustoittaa näyttelyä: "Ajatus teoksesta syntyi muutama vuosi sitten, kun sain museon kokoelmista lintuja malliksi kuvaamataidon tunnille. Ne näyttivät minusta samanlaisilta kuin se ikkunaan lentänyt ja tuupertunut tuulihaukka, jonka pikkutyttönä löysin parvekkeelta. Laitoin sen silloin nukensänkyyn peiton alle pitsilakanoihin nukkumaan. Kuvittelin sen vielä lentävän, mutta niin ei käynyt. Nyt näillä linnuilla on oma peti. Lintusairaala on eräs kohtaaminen ihmisen ja luonnon välillä."
Lisää näyttelystä »
|
 |
 |
JOULUKUUSEN ASUKKAAT
Kuopion museo, toinen kerros
8.1.2006 saakka.
Kuopion Luonnontieteellisen museon tämänvuotisessa joulunäyttelyssä esitellään joulukuusessa asustavia hyönteisiä.
- Tarkempaa tietoa näyttelystä »
|
 |
Vuoden luontokuvat 2005
3.10.–24.10.2005
Vuoden Luontokuva 2005, Jari Vanhakylä: "Sateen jälkeen"
Kuopion museossa avautui maanantaina 3.10. Vuoden luontokuvat 2005 -näyttely.
- Tarkempaa tietoa näyttelystä »
|
|
ONKO HAJUA?
13.2.–17.4.2005
Tarkempaa tietoa näyttelystä »
|
|
ELÄINTEN JÄLJILLÄ
Näyttely jatkuu ilman tonttuja 11.1.–30.1.2005
(Joulun jäljillä 28.11.2004–9.1.2005)
Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää jälleen joulunäyttelyn lapsille ja lapsenmielisille. Tänä vuonna teemana on eläinten jäljet.
Joulunajan luminen metsä on kuin arvoituksellisia hieroglyfejä täynnä. Eläimet, niin suuret löntystäjät kuin pienimmät piipertäjätkin jättävät oman kokoisensa ja näköisensä kuvion hangelle ilmaisten, että metsä on elämää tulvillaan myös keskitalvella. Jälkiä vilistää ristiin rastiin, mutkitellen ja suoraviivaisesti, välillä kadoten ja taas äkkiä esiin tupsahtaen. Joulun aikaan näitä kuvioita sotkee tietysti myös satojen kiireisten pikku tonttujen töppösten jäljet. Ja löytyneekö muulloin kuin tähän aikaan vuodesta myöskään Petteri-poron vauhdikasta jälkijonoa!
Vanha viisas huuhkaja on päättänyt kutsua metsänväen jälkikurssille; onhan eläintenkin syytä tietää onko lähistöllä joku, jolta on suojauduttava tai jonka seuraan voi rauhassa lyöttäytyä. Ja mikäs sen parempi ajankohta kuin joulunalus, jolloin rauha vallitsee ja kaikki eläimet voivat kokoontua yhteen sulassa sovussa. Seminaariin onkin osallistunut melko kirjava joukko!
Nyt kutsumme saman tien myös kaikki lapset tunnistamaan jälkiä Kuopion museoon. Oudoltakin näyttävää jälkijonoa seuraamalla saattaa periltä löytyä tuttuakin tutumpi otus. Jälkikouluun sisältyy myös koe, jossa tietosi testataan. Kaikki oikein vastanneet osallistuvat arvontaan. Pienemmät lapset voivat jäljittää tonttuja ja selvittää, mihin ne ovat kipaisseet.
---
Lipunmyynti, opastus ja ryhmävaraukset (017) 182603
kuopionmuseo.kut@kuopio.fi
http://www.kulttuuri.kuopio.fi
|
 |
VUODEN LUONTOKUVA 2004
27.9.–18.10.2004
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry
Kuopion museossa avautuu 27.9. Vuoden luontokuva 2004 -näyttely. Esillä on kaikki kilpailun palkitut ja kunniamaininnan saaneet kuvat, yhteensä 30 otosta.
Suomen suurin luontokuvakilpailu järjestettiin jo 25. kerran. Edellisten vuosien tapaan kilpailussa oli nytkin kolme sarjaa: Pohjoinen valo -sarja, Yleinen sarja ja Sommittelu ja muoto -sarja.
Mikkeliläisen Ilpo Aallon huurteista jokimaisemaa esittävä panoraama on Vuoden luontokuva 2004. Tänä vuonna kilpailua oli uudistettu niin, että yhdeksän finaaliin päässyttä kuvaa esiteltiin tv-kanava Nelosella ja yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan internetin kautta. Tämä ainutlaatuinen yleisön suosikin valinta sai nettisurfailijat liikkeelle ja ääniä annettiin lähes yhdeksän tuhatta kappaletta. Voittajaksi selviytynyt Harri Luojuksen ottama "Siili"-kuva sai noin 1900 ääntä ja toiseksi susituin oli Ilpo Aallon "–34°C" noin 1500 äänellä. Tuomariston ja yleisön mielipiteet olivat siis hyvin lähellä toisiaan. Kilpailuun otti osaa 352 kuvaajaa, joista naisia oli reilu kymmenesosa.
Ilpo Aalto (46) on kolmannen polven mainonnan suunnittelija ja mainosalan yrittäjä. Hän on kuvannut luontoa vuodesta 1976, ja mieluisia kuvausaiheita ovat mm. maisema- ja lähikuvat. Aalto on tehnyt kaksi kirjaa, ja hänen kuviaan on julkaistu myös useissa muissa teoksissa. Ennen tämänvuotista täysosumaa Aalto oli jo saanut kunniamainintoja aiemmissa Vuoden luontokuva -kilpailuissa. Voittoisa kuva syntyi kirpeänä tammikuun pakkaspäivänä Mäntyharjun Kaivannonkoskella.
Kilpailun tuomareina toimivat valokuvaaja Pekka Potka, toimittaja Veikko Neuvonen ja lintuharrastajanakin tunnettu näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius. He kommentoivat voittokuvaa näin: "Kuvaaja on saanut taltioitua filmille pakkaspäivän tunnelman erinomaisesti. Hienosti jaetulla kuva-alalla on upeat sävyt vedessä, lumessa ja huurteisissa puiden rungoissa sekä oksistoissa. Puissa kahteen paikkaan osuva auringon valo kruunaa hyvin sommitellun kokonaisuuden. Täydellinen, loistavasti toteutettu valokuva."
Kilpailun historiassa on harvinaista, että maisemakuva nousee voittajaksi. Useimmiten Vuoden luontokuvaksi on valittu lintukuva tai muu teknisesti haastava eläinkuva. Tuomariston tämänvuotinen valinta osoittaa, että klassinen, huolellisesti sommiteltu valokuva pitää edelleen pintansa, vaikka digitaalikameroiden kehittyminen tuo nopeat tilannekuvat entistä useampien kuvaajien ulottuville.
Näyttely on esillä 18.10. saakka.
Tervetuloa!
Lisätietoja: Arja Blomberg, näyttelypäällikkö
(017) 182 659, 044 7182659
arja.blomberg@kuopio.fi
Lisätietoja näyttelystä myös osoitteessa: http://www.luontokuva.org/vuodenluontokuvia/vlk2004.htm
|
"–34 °C"
Mikkeliläisen Ilpo Aallon huurteista jokimaisemaa
esittävä panoraama on Vuoden luontokuva 2004.
|
 |
PERINTEINEN SIENINÄYTTELY
2.–4.9.2004
Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää jälleen jo perinteeksi muodostuneen suuren sieninäyttelynsä Kuopion museon (Kauppakatu 23) alakerran näyttelysaleissa.
Sienimetsään on jo päästy. Viime viikkoina satoisia lajeja ovat olleet koivunkantosieni ja kantarelli, paikoin haperotkin. Kehnäsieni nostaa jo päätään, mutta herkkutattien ja rouskujen pääsatoa vielä odotellaan. Sateinen syksy tuonee mukanaan vielä mainion suppilovahverosadon.
Näyttely on avoinna torstaina ja perjantaina 9-18 ja lauantaina 9-16. Sienineuvontaa ja sienten tunnistusta on tarjolla koko näyttelyn ajan.
Pääsymaksu 4/2,5/2/1,5/ euroa oikeuttaa kaikkiin museon näyttelyihin. Alle 7-vuotiaat ja Kuopion kaupungin koululaisryhmät opettajan johdolla ilmaiseksi.
Lisätietoja näyttelystä antavat:
Pertti Renvall,
pertti.renvall@kuopio.fi
Arja Blomberg, näyttelypäällikkö
arja.blomberg@kuopio.fi
|
|
 |
KOIRA
19.5. - 18.8.2004
HUOM!
Näyttely jatkuu vielä 22.8.2004 saakka!
Mikä koira on? Mistä se on polveutunut ja kuinka sen esi-isä susi lopulta kesyyntyi ihmisen palvelijaksi, seuralaiseksi ja ystäväksi. Mikä koiran rooli on ollut eri aikakausina suhteessa ihmishistoriaan? Mitkä ovat koiran kehitysvaiheet, miten se aistii ja kommunikoi ja mitä se on anatomisesti? Tämä ja miltei kaikki muukin oleellinen koirasta ja koiran elämästä paljastuu tämänvuotisessa Kuopion luonnontieteellisen museon kesänäyttelyssä.
"Koiran virka" ihmisen palvelijana on ja on ollut hyvin monimuotoinen. Koira on ansainnut ylläpitonsa mm. osallistumalla maatalon töihin, valjakkokoirat ovat osaltaan mahdollistaneet pohjoisten kansojen hengissä säilymisen ja koirat ovat pelastaneet ihmisiä lumivyöryistä ja raunioista ja ne ovat osallistuneet sotiin. Koirat ovat työssä poliisissa ja tullissa, avustavat näkö-, kuulo- ja liikuntavammaisia, ja niitä käytetään terapiahoidoissa. Koirat ovat edelleen päteviä karjankaitsijoita ja metsästyksessä lyömättömiä apulaisia. Koira on uskollinen talon vahti ja seura isännälleen. Koiran ympärillä pyörii myös valtaisa koiratarvike- ja koiranruokateollisuusbisnes. Näyttelytoiminnan ja koirakilpailujen myötä koirasta on tullut ihmiselle tärkeä harrastus.
Muinaisten korkeakulttuurien aikakirjoista ympäri maailman on löydetty kuvauksia koirista; niitä ikuistettiin usein arkipäivän esineisiin. Koirien metsästystaito inspiroi jo hyvin varhain taiteilijoita luolamaalauksiin – koira onkin yleinen aihe taiteessa.
Monet koirat ovat vuosisatojen aikana tulleet kuuluisiksi joko rohkeutensa, uskollisuutensa tai suurten tekojensa ansiosta. Tunnetuin koira lienee avaruuskapseli Sputnikin mukana avaruuteen lähetetty Laika. Koirat esiintyvät sankareina myös sarjakuvissa, ne on inhimillistetty saduissa, ja niistä on tullut elokuva- ja sirkustähtiä.
Edellisen lisäksi näyttelyssä kerrotaan myös koiran jalostuksesta, kasvatuksesta ja koulutuksesta nykypäivänä.
Näyttely rakentuu kuvista, teksteistä ja dioraamoista, joissa on myös täytettyjä koiria sekä koiran sukuun liittyviä eläimiä. Esillä on mm. kuuden siperianhuskyn muodostama koiravaljakko, bernhardilaiskoira, rauniokoira hovawart sekä metsästyskoiria. Grimmin veljesten sadusta Bremenin soittoniekat on esillä installaatio "Aasi, koira, kukko ja kissa".
Näyttelyn tuottaja on Westfälisches Museum für Naturkunde, Münster, Saksa. Se oli esillä viime vuonna Salzburgissa Itävallassa. Paikallinen toteutus on Kuopion luonnontieteellisen museon.
Näyttely avautuu Kuopion museossa 19.5. ja on esillä 18.8.2004 saakka.
|
|
 |
KONSERVOINTITAIDON UUSIA MESTAREITA
14.3. - 13.4.2003
Konservaattoreiden mestaritöitä Kuopion Museossa
Kuopion museossa, Kauppakatu 23, avautuu 14.3.2003 Konservointitaidon uusia mestareita -näyttely.
Riihimäen erämessuilla on järjestetty Nordens Preparat -eläintentäyttökilpailu jo kymmenen kertaa. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi ja vuonna 1998 se pidettiin Euroopan mestaruus -kilpailuna. Viime vuonna kilpailussa oli yhteensä 59 työtä kuudeltatoista eri tekijältä.
Kilpailun avoimen luokan kaikki sarjavoitot ja aloittelijoiden luokassa yksi sarjavoitto tulivat Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon konservaattoreille. Kaiken kaikkiaan Keskusmuseon edustajat sijoittuivat hyvin ja vastaanottivat myös Best of Show -palkinnon. Italiassa järjestetyissä EM-kisoissa vuonna 2002 Keskusmuseon konservaattori Jani Peura voitti Euroopan mestaruuden jo toistamiseen. Osallistumisestaan asti ovat konservointioppilaat saaneet sarjavoittoja Nordens Preparat -kisoista sekä useaan otteeseen Best of Show -palkinnon.
Luonnontieteellinen keskusmuseo on koonnut noin 30 palkittua täyttötyötään näyttelyksi. Esillä on lintuja, nisäkkäitä ja kaloja kuudelta eri tekijältä. Työt ovat uniikkitaiteeseen verrattavia; luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattitutkinnon suorittaneelta edellytetään paitsi taiteellista lahjakkuutta, mittasuhteiden tajua ja värisilmää, myös teknistä kykyä soveltaa erilaisia materiaaleja. Hänellä on oltava myös hyvät eläin- ja kasvitieteen pohjatiedot sekä kyky pystyä hyödyntämään työssään anatomisia valoksia, valokuvia, kirjallisuutta, luontovideoita sekä muuta oheismateriaalia.
Mestarityöt ovat nähtävillä museon toisessa kerroksessa 13.4.2003 saakka.
|
Mestarityöt ovat nähtävillä museon toisessa kerroksessa.
|
 |
ELÄIMELLISTÄ MENOA!
15.1. - 2.3.2003
Näyttely koostuu Ilta-Sanomien ikimuistoisimmista eläinuutisista ja esittelee toistasataa lähimenneisyyden uutisklassikkoa Ruokolahden leijonasta Liekki-sonnin seikkailuihin ja itsevalaiseviin silakoihin, mutta mukana on vanhempiakin otsikoihin yltäneitä eläinmaailman tapauksia: 1960-luvulla seurattiin Porvoon suuria käärmekäräjiä, pandakarhujen poliittista romanssia ja ihmeteltiin Keravan asemalle ilmestynyttä virtahepoa!
Näyttely on Päivälehden museon toteuttama Ilta-Sanomien 70-vuotisjuhlan kunniaksi ja se oli esillä Päivälehden museossa Helsingissä kesällä 2002.
|
Päivälehden museon näyttely toisen kerroksen näyttelyhuoneessa.
|
 |
HUOMEN -geeniteknologiaa Kuopiossa
29.11.2002 - 2.2.2003
Näyttelyn järjestäjät:
Kuopion luonnontieteellinen museo ja A.I. Virtanen -instituutti
Näyttelyssä esitellään muuntogeenisten eläinten tuotantoa ja käyttöä, missä Kuopion yliopisto on ollut Suomessa edelläkävijänä hankkeesta vastanneen professori Juhani Jänteen tutkimusryhmän voimin. Maallikoille hyvin vaikeatajuista geeniteknologiaa havainnollistetaan sanojen, kuvien, esineiden ja multimedian avulla. Esillä on myös runsaasti vuosien mittaan julkisuutta saanut Huomen-hieho - maailmaan toisena syntynyt siirtogeeninen nauta - ensimmäistä kertaa täytettynä. Huomenen tarina kerrotaan sen suunnittelusta syntymään ja aina kuolemaan saakka.
Näyttelyssä kiinnitetään huomiota etujen ohella myös vaikeuksiin, jotka liittyvät siirtogeenisten tuotantoeläinten käyttöön "lääketehtaina" hoidollisten proteiinien kuten epon tuotannossa. Siinä otetaan kantaa myös eläinten hyvinvointiin ja eettisiin kysymyksiin sekä kerrotaan Huomen-hankkeen merkityksestä Kuopion seudulle.
Asiasisällöstä ovat vastanneet bioteknologian professori, dekaani Juhani Jänne A.I. Virtanen -instituutista ja kehityspäällikkö, FT Minna Hendolin Kuopion Teknologiakeskus Tekniasta. Näyttelyarkkitehtina on ollut Seppo Korkeila Vantaalta, ja Huomen-hiehon vaativan konservointityön on suorittanut ylikonservaattori Ari Puolakoski Porvoosta. Toteutus on Kuopion luonnontieteellisen museon.
|
|
 |
| |