Rubus arcticus – Mesimarja

 

Tietoa verkkonäyttelystä

Rubus arcticus –verkkonäyttely esittelee mesimarjan luonnonmarjana, viljelykasvina ja arvokkaana raaka-aineena. Teksteistä ja kuvista koostuva aineisto pohjautuu samannimiseen näyttelyyn, joka on ollut esillä Kuopion museossa vuonna 2010 ja Nilsiän kotiseutumuseossa keväällä 2011. Näyttely on Kuopion luonnontieteellisen museon tuotantoa, jossa yhteistyökumppaneina toimivat Itä-Suomen yliopisto ja Lignell & Piispanen.






Mesimarja luonnossa ennen ja nyt

Vielä viitisenkymmentä vuotta sitten ahot ja pientareet olivat monin paikoin punaisenaan meheviä mesimarjoja. Nykyään jo muutaman mesimarjalitran poimiminen on kovan työn takana. Mihin mesimarjat ovat kadonneet?

Mesimarjan viljely

Mesimarjan viljelyä tutkitaan ja kehitetään, sillä sen kysyntä on suurempaa kuin luonnosta keräämällä saatava vuotuinen sato. Viljely on kuitenkin osoittautunut odotettua hankalammaksi. Millaisia pulmia viljelijän on ratkaistava ennen kuin mesimarjat ovat myynnissä?

Mesimarjan käyttö

Ainutlaatuisen aromikasta mesimarjaa on käytetty kotioloissa esimerkiksi makeisiin jälkiruokiin ja hilloon. Kansainvälisesti kuuluisin mesimarjatuote syntyi kuitenkin 1880-luvulla kuopiolaisen apteekkarin kokeilujen tuloksena. Olisikohan herra Lignell arvannut, millaisen suosion hänen liköörinsä saavuttaa?

Rubus arcticus – Mesimarja

Verkkonäyttely

Tuotanto

Kuopion luonnontieteellinen museo

Käsikirjoitus

Outi Vainio ja Mari Wikholm

Kuvankäsittely

Jukka Tuononen

Toteutus

Jukka Tuononen, Outi Vainio ja Mari Wikholm

Kiitokset

Marja Aira
Juha Halmetoja
Juha Heikkinen, Metsäntutkimuslaitos
Jorma Ikonen
Harri Kokko, Itä-Suomen yliopisto
Katri Kostamo, ProAgria Pohjois-Savo
Keijo Kääriäinen
Eila Lehtimäki
Merja Merikoski
Hannu Miettinen
Ilpo Nylund, Lignell & Piispanen
Timo Nylund, Lignell & Piispanen
Hemmo Rossi, Lignell & Piispanen
Lissu Rossi, Kuopion kaupunginkirjasto
Antti Saraja
Jaakko Vähämäki


 

Lähteet

Alajärven ammatti-instituutti. Erikoismarjanviljely – lisäelinkeino maanviljelijöille. 2000.

Hinneri, S., Hämet-Ahti, L., Kurtto, A. & Vuokko, S. 1986. Maarianheinä, mesimarja ja timotei. Suomen luonnonvaraisia kasveja. Otava.

Hälvä, S. 1990. Mesimarja. Teoksessa: Suomalainen puutarha. Marjat ja hedelmät. Weilin+Göös 1990, s. 32-36.

Kivijärvi, P. 2006. Mesimarja – Rubus arcticus L. Teoksessa: Suomen kansallisten kasvigeenivarastojen pitkäaikaissäilytysohjeet. Hedelmä- ja marjakasvit. Maa- ja elintarviketalous 89: s. 134-138.

Kokko, H., Kostamo, K., Toljamo, A. & Kärenlampi, S. 2012. Menestyvä mesimarjaverkosto – tieteestä käytäntöön. Itä-Suomen yliopisto.

Korpelainen, V. & Mannila. M. 2008. Mesimarja – aromiltaan ainutlaatuinen. Esitelmä Maataloustieteen päivillä 2008.

Mesimarjan ja jalomaaraimen viljely: yhteistyö yli Merenkurkun. Odling av åkerbär och allåkerbär: ett samarbete över Kvarken. Merenkurkunneuvosto 1999.

Oksanen, J. 1989. Mesimarja. Savon Luonto 1989.

Paasisalo, S. & Kokko, H. 1991. Mesimarjan viljely. Antin Paino Oy, Kuopio.

Pulsa, A. & Väre, H. 2007. Suomen marjat luonnossa ja ruokapöydässä. Art House, Helsinki.

Rautavaara, T. & Knuuttila, P. 1981. Mihin marjamme kelpaavat. WSOY, Porvoo.

Relve, H. 1995. Suomen luonnonmarjat. Gummerus, Jyväskylä.

Rossi, H. 2007. Mesimarja. Esitelmä "Menestystä mesimarjasta Pohjois-Savoon" – hankkeen päätösseminaarissa Kuopiossa 13.11.2007.

Ryynänen, A. 1973. Rubus arcticus L. and its cultivation. Annales Agriculturae Fenniae, vol. 12: 1-76.

vonLinné, C. 1737. Flora Lapponica.